Joka toisella lomautetulla ei ole tietoa töihin paluusta
- Lomautuksia koettu eniten teollisuudessa ja rakentamisessa
- Joka toisella lomautetuista ei tietoa töihin paluusta
- Lomautetut piiloutuvat tilastoihin
- Suomalainen tapa kohdata taantuma
- Lomautuksia tilastoidaan monella tavalla
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Joka toisella lomautetuista ei tietoa töihin paluusta
Henkilöstöä voidaan lomauttaa joko kokoaikaisesti tai viikoittaista työaikaa lyhentämällä. Kestoltaan lomautus voi olla määräajaksi sovittu tai toistaiseksi jatkuva. Lomautetut ovat työmarkkinatilanteensa puolesta hyvin sekalainen joukko. Osa lomautuksista on määräaikaisia ja kestoltaan hyvinkin lyhyitä, jolloin niiden vaikutus saattaa jäädä yksilön kannalta pieneksi. Pitemmäksi ajaksi lomautettujen tilanne puolestaan on jo huolestuttavampi: muutaman kuukauden katko työssä tuntuu jo kukkarossa ja ehkä irtisanomisen uhkaakin on ilmassa.
Huonoin työmarkkinatilanne on toistaiseksi lomautetuilla, joilla ei ole tietoa työhön paluun ajankohdasta tai siitä, jatkuuko työ enää ylipäätään. Työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä noin puolet lomautetuista oli lomautettu toistaiseksi (kuvio 2). Heistä vajaa puolet oli etsinyt aktiivisesti uutta työtä ja luokittui työvoimatutkimuksessa työttömiksi, mutta 56 prosenttia odotteli vielä vanhan työn jatkumista.
Kuvio 2. Lomautettujen määrä neljännesvuosittain 2008-2009 (henkilöä)
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus
Päivitetty 2.6.2009
Vaihde 09 17 341