Joka toisella lomautetulla ei ole tietoa töihin paluusta

  1. Lomautuksia koettu eniten teollisuudessa ja rakentamisessa
  2. Joka toisella lomautetuista ei tietoa töihin paluusta
  3. Lomautetut piiloutuvat tilastoihin
  4. Suomalainen tapa kohdata taantuma
  5. Lomautuksia tilastoidaan monella tavalla

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Lomautetut piiloutuvat tilastoihin

Lomautusten lisääntyminen ei suoraan näy tilastoissa esimerkiksi työttömyysasteen nousuna, sillä lomautettujen työmarkkina-asema määrittyy eri tilastoissa erilaisten kriteerien kautta. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa määräajaksi lomautetut ovat työllisiä, jos lomautus on kestänyt alle kolme kuukautta. Toistaiseksi lomautetut taas luokittuvat työttömiksi, jos he ovat etsineet työtä ja olisivat valmiit ottamaan työn vastaan kahden viikon kuluessa. Jos toistaiseksi lomautettu ei ole etsinyt aktiivisesti työtä, hänet luokitellaan työvoimaan kuulumattomaksi.

Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastossa henkilökohtaisesti lomautetut sisältyvät työttömiin työnhakijoihin, mutta ryhmälomautusten piirissä olevat eivät. Lomautetut ovat siis eräänlainen työllisyyden ja työttömyyden rajamaille sijoittuva ryhmä, jonka kohdalla tilastojen käyttämät perinteiset työmarkkina-asemaa kuvaavat käsitteet eivät toimi parhaalla mahdollisella tavalla.

Lomautusten määrän kehitys on etenkin taantuman alkuvaiheessa varsin toimiva indikaattori kuvaamaan työmarkkinoiden kiristymistä ja täydentämään perinteisten työmarkkinatilastojen antamaa kuvaa. Sen tulkinnassa on kuitenkin omat vaaransa. Lomautusten määrän kääntyminen laskuun voi nimittäin olla merkki paitsi tilanteen paranemisesta myös sen huononemisesta siinä tapauksessa, että lomautukset alkavat kääntyä irtisanomisiksi. Lomautusten määrän kehitystä ei siis tulisi seurata erillään työllisyyden ja työttömyyden kehityksestä, vaan näiden rinnalla täydentävänä indikaattorina.

_____________

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 2.6.2009