Haku
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Vertailemani hyvinvointikysymykset eivät sisältäneet varsinaisesti uhkaavia aiheita, mutta suomalaisille oman hyvinvointinsa puutteiden myöntäminen näytti olevan vaikeampaa haastattelutilanteen muuttuessa etäisemmäksi. Tilastokeskuksen 1990-luvun alussa tekemässä kyselyssä suurin osa vastaajista piti arkoina aiheina sellaisia suomalaisille intiimejä asioita kuten rakkautta ja seksuaalisuutta sekä elämänongelmia kuten työttömyyttä, rahapulaa ja ihmissuhdeongelmia. Myös tuloihin, omaisuuteen ja velkoihin liittyviä asioita yli puolet vastaajista piti arkaluonteisina ja vaikeina vastata. (Virtanen 1991.)
Halu esittää itsensä myönteisessä valossa on siis todennäköisintä niissä kysymyksissä, jotka käsittelevät selkeitä kulttuurisia arvoja tai moraaliarvostuksia. Sosiaalisesti herkkiä aiheita voivat kuitenkin tiedonkeruutilanteesta riippuen olla myös hyvin jokapäiväisinä pidetyt asiat. Tällainen on esimerkiksi itse arvioitua terveyttä koskeva kysymys: "Yleisesti ottaen millainen terveytenne on? Onko se erittäin hyvä, hyvä, keskinkertainen, huono vai erittäin huono?" Vastausta käytetään yleisesti kansainvälisenä terveysindikaattorina.
Näyttää siltä, että tiedonkeruutilanteiden muutokset vaikuttavat herkästi suomalaisten antamiin vastauksiin. Tiedonkeruutilanteet ovat kuitenkin vertailujeni jälkeen muuttuneet. Käyntihaastattelut ovat kustannussyistä vähentymässä ja puhelinhaastattelut yleistymässä. Puhelinhaastatteluihin vastataan nykyään yleensä matkapuhelinta käyttäen (Tilastokeskuksen puhelinhaastattelukeskuksen mukaan noin 90 prosenttisesti), koska lankapuhelimet ovat voimakkaasti vähentyneet. Tämän muutoksen vaikutuksesta vastauksiin ei ole tutkittua tietoa.
Päivitetty 8.6.2009
Tilastokeskus
 Vaihde 09 17 341
Yhteystiedot
Tekijänoikeudet ja käyttöehdot
Palaute |