Rakentamisen toimialakatsaus I/2009

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Pekka Mäkelä (09) 1734 2551, rakennus.suhdanne@tilastokeskus.fi

Yhteenveto rakentamisen suhdannetilanteesta

Rakentamisella on suuri vaikutus kansantalouteen. Toisaalta rakentamisen tila ja tulevaisuus on monin tavoin riippuvainen yleisestä taloudellisesta kehityksestä. Tullihallituksen arvion mukaan Suomen tavaravienti väheni tämän vuoden tammi-maaliskuussa arvoltaan 35 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Pudotus on ennenkokematon. Teollisuuden uudet tilaukset romahtivat vastaavana ajankohtana lähes 40 prosenttia. Edellisen laman aikana 90-luvun alussa tavaravienti laski enimmillään vuonna 1991 vain 8 prosenttia edellisestä vuodesta. Viennin romahdus ei lupaa hyvää Suomen talouden yleiselle kehitykselle.

Rakennusinvestointien osuus kaikista kansantalouden investoinneista oli 64 prosenttia vuonna 2007. Arvoltaan rakennusinvestoinnit olivat 23,4 miljardia euroa vuonna 2007. Rakennusinvestoinneista yli 80 prosenttia on talonrakennusinvestointeja. Asuinrakennusinvestointien osuus talonrakennusinvestoinneista on yli 50 prosenttia. Asuinrakennusinvestoinnit olivat 10,3 miljardia euroa vuonna 2007 ja niiden osuus koko kansantalouden investoinneista oli 28 prosenttia.

Edellisen laman aikana rakennusinvestointien elpyminen kesti useita vuosia. Koko rakentamisen elpyminen on suurelta osin sidoksissa asuinrakentamisen elpymiseen. Maa- ja vesirakentamiseen kohdistuvat elvytyspaketit eivät voi kovin merkittävästi vaikuttaa koko rakentamisen elpymiseen koska maa- ja vesirakentamisen osuus kaikista rakennusinvestoinneista on alle 20 prosenttia. Uudisrakentamisen vajetta korvaavaa korjausrakentamista kaivataan enemmän kuin koskaan.

Rakentamisen alkuvuoden tilastot ovat synkkää luettavaa, synkempiä kuin kukaan haluaisi lukea.

Sivun alkuun

Uudisrakentamisen volyymin laskuvauhti kiihtyi

Uudisrakentamisen volyymi supistui Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tämän vuoden tammi-maaliskuussa 19 prosenttia edellisen vuoden tammi-maaliskuuhun verrattuna. Asuinrakentamisen volyymi väheni yli 25 prosenttia ja muun rakentamisen volyymi lähes 14 prosenttia vuotta aiemmasta.

Tammi-maaliskuussa liikerakentamisen volyymi supistui 29 prosenttia ja toimistorakentamisen volyymi 9 prosenttia edellisestä vuodesta. Laskua oli kaikissa rakennusryhmissä paitsi julkisissa palvelurakennuksissa, joiden rakentamisen volyymi jatkoi kasvuaan. Tammi-maaliskuussa niiden volyymi kasvoi 26 prosenttia vuodentakaisesta.

Vuoden 2008 lopullisten tietojen mukaan uudisrakentamisen volyymi väheni 2 prosenttia vuodesta 2007. Asuinrakentamisen volyymi supistui lähes 16 prosenttia, kun taas muun rakentamisen volyymi lisääntyi 9,5 prosenttia alkuvuoden 2008 hyvän kasvun ansiosta.

Kuvio 1. Uudisrakentamisen volyymi-indeksin vuosimuutos, %

Sivun alkuun

Rakennusyritysten liikevaihto supistui vuoden ensimmäisellä neljänneksellä lähes 12 prosenttia

Rakennusyritysten liikevaihto väheni vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä 12 prosenttia vuoden 2008 vastaavasta ajanjaksosta. Vuoden 2009 tammikuussa liikevaihto supistui 14 prosenttia edellisen vuoden tammikuuhun verrattuna. Helmikuussa rakennusyritysten liikevaihto väheni jopa 17 prosenttia, vielä maaliskuussakin supistumista oli 5,3 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Edellisen kerran liikevaihto on vähentynyt vuosien 2001 ja 2002 vaihteessa mutta silloin huomattavasti vähäisemmässä määrin kuin nyt.

Talonrakennusyritysten liikevaihto väheni vuoden 2009 tammi-maaliskuussa 18,8 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjakson nähden. Tammikuussa 2009 talonrakennusyritysten liikevaihto väheni 21,7 prosenttia, helmikuun liikevaihdossa vähenemistä oli jopa 25 prosenttia vuoden 2008 vastaaviin kuukausiin verrattuna. Maaliskuun liikevaihto talonrakentamisen toimialalla supistui tammi-helmikuuta vähemmän, 9,7 prosenttia vuoden 2008 maaliskuuhun verrattuna.

Maa- ja vesirakennusyritysten liikevaihto väheni vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä prosentilla edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Tammikuussa maa- ja vesirakentamisen liikevaihto kasvoi 6 prosenttia vuoden 2008 tammikuuhun verrattuna. Helmikuussa liikevaihto supistui 7 prosenttia ja maaliskuussa prosentin edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Erikoistuneen rakennustoiminnan liikevaihto väheni vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä 7 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Tammikuussa erikoistuneen rakennustoiminnan liikevaihto väheni 9 prosenttia vuoden 2008 tammikuuhun verrattuna. Helmikuussa liikevaihto supistui 11 prosenttia ja maaliskuussa vähenemistä oli 2 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Erikoistunut rakennustoiminta on TOL 2008 uudistuksen mukaan tuoma kokonaan uusi rakentamisen päätoimiala. Uuteen toimialaluokkaan kuuluvat rakennusten ja rakennelmien purku, rakennuspaikan raivaus ja muut rakentamista edeltävät valmistelutyöt sekä talonrakennuksen että maa- ja vesirakennuksen asennus- ja viimeistelytyöt.

Kuvio 2. Rakennusyritysten liikevaihdon vuosimuutos, %

Tässä toimialakatsauksessa on otettu ensi kertaa käyttöön toimialaluokitus TOL 2008 ja perusvuosi 2005=100. Rakentamisen liikevaihtokuvaajan siirtymisestä TOL 2008 -toimialaluokitukseen on uutinen tilaston kotisivulla.

Sivun alkuun

Rakentamisen kustannusnousu kääntyi laskuksi

Uudisrakentamisen panoskustannuksia kuvaavan rakennuskustannusindeksin nousuvauhti on hiipunut jo vuoden 2007 toisesta neljänneksestä lähtien seuraten uudisrakentamisen volyymin muutoksen laskevaa trendiä. Parhaimmillaan rakennuskustannusindeksin kasvuvauhti on ylittänyt 2000-luvulla yleistä inflaatiokehitystä mittaavan kuluttajahintaindeksin muutoksen kahdella prosenttiyksiköllä.

Ensimmäisenä uudisrakentamisen väheneminen heijastuu rakennustarvikkeiden kysyntään ja erityisesti rakennusteknisiin tarvikkeisiin, joiden käyttö korjausrakentamisessa on suhteessa vähäisempää kuin muiden rakennustarvikkeiden. Rakennustarvikkeiden hintataso on rakennuskustannusindeksin 2005=100 mukaan huhtikuussa 2009 palannut samalle tasolle kuin mitä se oli syyskuussa 2007. Rakennuskustannusindeksin kokonaisindeksi on nyt suunnilleen samalla tasolla kuin vuosi sitten.

Maarakennuskustannusindeksin nousuvauhtia on kiihdyttänyt vuoden 2007 ja 2008 taitteen suuret infrarakennushankkeet. Maarakennuskustannusindeksin nousuvauhdissa tapahtui jyrkkä käänne vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä. Nousu muuttui laskuksi rakennuskustannusindeksin tavoin huhtikuussa 2009.

Kuvio 3. Kustannusindeksien 2005=100 vuosimuutokset, %

Sivun alkuun

Talonrakennusalan työllisyys heikkeni alkuvuonna

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan tammi-maaliskuussa oli talonrakentamisen toimialalla työllisiä 61 000 henkeä. Määrä on 8 prosenttia edellisvuotista pienempi. Erikoistuneen rakentamisen työllisten määrä supistui hieman vähemmän, 2 prosenttia. Tällä toimialalla työllisiä oli tammi-maaliskuussa 87 000 henkeä.

Kuvio 4. Rakennusalan työlliset, 1000 henkeä

Talonrakennusalan työttömien määrä lisääntyi tammi-maaliskuussa 27 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Maa- ja vesirakennusalalla työttömiä oli 11 900 henkeä. Lisäystä edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta oli 1 300 henkeä, 12 prosenttia. Työttömien luvut perustuvat Työ- ja elinkeinoministeriön tietoihin ja ovat toimialaluokituksen TOL 2002 mukaisia.

Kuvio 5. Rakennusalan työttömät, 1 000 henkeä

Talonrakennusalan avoimien työpaikkojen määrä on tammi-maaliskuussa romahtanut lähes kolmannekseen vuoden takaisesta. Maaliskuussa oli avoinna 495 rakennusalan työpaikkaa, kun vastaava luku viime vuonna oli 1402. Avointen työpaikkojen määrä on vähentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 2007 joulukuusta. Avointen työpaikkojen luvut perustuvat Työ- ja elinkeinoministeriön tietoihin ja ovat toimialaluokituksen TOL 2002 mukaisia.

Kuvio 6. Rakennusalan avoimet työpaikat, kpl

Sivun alkuun

Rakennusalan suhdannenäkymät yhä synkät

Tammi-maaliskuussa 2009 myönnettiin rakennuslupia 3 372 asunnon rakentamiseen. Määrä on 37 prosenttia edellisvuotista pienempi. Rakennusluvat rivitaloasunnoille romahtivat viime vuodesta 72 prosenttia ja omakotiasuntojenkin luvat puolittuivat. Kerrostaloasuntojen luvat supistuivat hieman vähemmän, 15 prosenttia.

Vuoden 2008 lopullisten tietojen mukaan myönnettiin viime vuonna rakennuslupia 27 061 asunnon rakentamiseen.

Kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa aloitettiin 2490 asunnon rakennustyöt, mikä on yli 2 100 asuntoa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2008 aloitettiin lopullisten tietojen mukaan 23 476 asunnon rakentaminen. Määrä on 24 prosenttia pienempi kuin vuonna 2007.

Rakennuslupa- ja aloitustilastot eivät anna lupausta muutoksesta parempaan.

Kuvio 7. Myönnettyjen rakennuslupien vuosimuutos, %

Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannekyselyn mukaan rakennusyritysten tilauskanta pysyttelee vakaasti erittäin huonolla tasolla. Tilauskannan saldoluku vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä oli miinus 68 ja vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä miinus 63. Lähitulevaisuuden suhdannenäkymäodotuksissa on kuitenkin tapahtunut lievää kohentumista, vuoden 2008 viimeisen neljänneksen saldoluku on miinus 68 ja vuoden 2009 ensimmäisen neljänneksen saldoluku on miinus 31.

Kuvio 8. Rakennusyritysten tilauskanta normaaliin verrattuna, saldoluku

Tilastokeskuksen lopullisten tietojen mukaan valmistui viime vuonna 30 542 uutta asuntoa, mikä on 14 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2007. Valmistuneista asunnoista lähes puolet, 47 prosenttia, oli omakotiasuntoja. Rivitaloasuntoja valmistuneista asunnoista oli 13 prosenttia ja kerrostaloasuntoja 37 prosenttia. Rivitaloasuntojen rakentaminen on vähentynyt alle puoleen 1990 -luvun alkuvuosien määristä.

Asuntoja valmistui viime vuonna 5,7 tuhatta asukasta kohden. Vähennystä edellisvuodesta oli yksi asunto. Asuntojen keskikoko kasvoi reilulla neliömetrillä ollen 101,7 neliömetriä.

Pääkaupunkiseudulla asuntoja valmistui viime vuonna 5 362 eli 12 prosenttia vuotta 2007 vähemmän. Kasvukeskuksista Jyväskylän seutukunnan asuntotuotanto väheni eniten, 24 prosenttia. Myös muiden kasvukeskusten asuntotuotanto supistui.

Vuonna 2008 aloitettiin 23 476 asunnon rakentaminen. Määrä on lähes neljänneksen pienempi kuin vuotta aiemmin.

Kotitalouksien asunnon ostoaikomukset pysyttelivät koko viime vuoden ajan 2,9 ja 4,8 prosentin välillä. Keväällä asunnon ostoa suunnitellaan enemmän kuin syksyllä. Uusien asuntolainojen korko nousi vuodesta 2007 ja käväisi loppusyksystä lähellä 6 prosenttia. Marraskuusta alkaen korko kääntyi kuitenkin laskuun. Korkojen laskulla ei ainakaan vielä näytä olevan merkittävää vaikutusta asuntojen kysyntään. Epävarmat ajat pakottavat asunnonostajia harkitsemaan investointipäätöksiään huolella.

Vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat viime vuonna 1,6 prosenttia. Vuoden viimeisellä neljänneksellä hinnat kääntyivät laskuun. Uusien kerrostaloasuntojen hinnat nousivat vuoden aikana hieman enemmän, 2 prosenttia, mutta niidenkin hintojen nousu pysähtyi loka-joulukuussa 2008. Uusien myymättömien asuntojen varasto on yhä suuri mikä osaltaan hidastaa uudisrakennushankkeiden käynnistymistä.

Sivun alkuun

Fokus: Aikasarjojen tarkentuminen ja kausitasoitus

Aikasarjojen tarkentuminen kuuluu suhdannetilastojen luonteeseen. Lyhyen aikavälin tilastot perustuvat nopeimmillaan alle kuukaudessa tuotettuun tietoon. Mitä nopeammin tilastot tuotetaan sitä vähemmän aikaa sekä tiedonantajalla että tilastontekijällä on käytettävissään. On tasapainoteltava tietopohjan laajuuden ja ajantasaisen suhdannekuvan välillä.

Tämä johtaa väistämättä tietojen täydentymiseen ja tilastolukujen tarkentumiseen luotettavamman ja suuremman tietomäärän tullessa hyödynnettäväksi ajan myötä. Myös käytetyt tilastomenetelmät voivat vaikuttaa tilastojen tarkentumiseen. Lyhyen aikavälin tilastoista on kausitasoitusmenetelmiä käyttäen poistettava kausiluontoinen vaihtelu, jotta pitkän aikavälin talouskuva saataisiin esiin.

Miksi kausitasoitusta tehdään?

Kun samaa asiaa kuvaavat kvantitatiiviset havainnot asetetaan aikajärjestykseen, saadaan aikasarja. Esimerkiksi työttömyyttä ja bruttokansantuotetta kuvaavat aineistot ovat aikasarjoja.

Aikasarjakuvioiden tarkastelu paljastaa, että niissä on monesti liki säännöllistä sahausliikettä, jota kutsutaan kausivaihteluksi. Kausivaihtelu määritellään vuoden sisäisenä vaihteluna, joka toistuu miltei säännöllisenä vuodesta toiseen. Kausivaihteluun on monia intuitiivisia syitä: esimerkiksi vuodenajat vaikuttavat työttömyyteen tai maataloustuotantoon.

Tilastojen käyttäjä on monesti kiinnostunut ilmiön pitkän aikavälin kehityksestä. Sitä on kuitenkin vaikea tulkita aikasarjakuvioista, joissa esiintyy kausivaihtelua. Tämän vuoksi aikasarjasta halutaan poistaa säännöllinen sahausliike, eli aikasarja kausitasoitetaan. Tuloksena saatua aikasarjaa sanotaan kausitasoitetuksi aikasarjaksi.

Miten kausitasoitusta tehdään?

Tilastokeskus käyttää kausitasoituksessa mallipohjaista TRAMO/SEATS -menetelmää. Menetelmä on kaksivaiheinen: ensimmäisessä vaiheessa aikasarjaa esipuhdistetaan. Tällä tarkoitetaan äärihavaintojen etsimistä ja korjaamista sekä arkipyhien ja viikonpäivärakenteen vaikutuksen huomioimista aikasarjan saamiin arvoihin. Esipuhdistuksen jälkeen aineistoon sovitetaan aikasarjamalli.

Aikasarjamalli kertoo, miten kukin aikasarjan havainto riippuu keskimäärin edeltävistä havainnoistaan. TRAMO/SEATS -menetelmässä aineistoon sovitetaan lineaarinen SARIMA -malli, jossa selittäjinä on aikasarjan viipeitä sekä menneiden ajanhetkien virhetermejä. SARIMA -mallit pystyvät kuvaamaan kausivaihtelua, joten ne sopivat hyvin moniin taloutta kuvaaviin aikasarjoihin.

Kun aikasarjamalli on muodostettu, voidaan sitä käyttää tulevien havaintojen ennustamiseen. Oikein muodostettu aikasarjamalli antaa keskimäärin oikeita ennusteita, mikäli aikasarjan dynamiikassa ei tapahdu suuria muutoksia.

TRAMO/SEATS -menetelmän toisessa vaiheessa tehdään varsinainen kausitasoitus. Kullekin havainnolle laskettu kausitasoitettu arvo saadaan muodostamalla painotettu summa. Jos esimerkiksi halutaan poistaa kausivaihtelun vaikutus ajanhetken t havainnosta, lasketaan painotettu summa, jossa huomioidaan hetken t havainto, sekä sitä edeltävät (t-1, t-2,...) ja seuraavat (t+1, t+2,...) arvot.

Kutakin painotetussa summassa esiintyvää havaintoa painotetaan kertoimella, joka määräytyy TRAMO/SEATS -menetelmän ensimmäisessä vaiheessa muodostetun aikasarjamallin perusteella. Koska kullekin aikasarjalle muodostetaan yksilöllinen aikasarjamalli, tulevat jokaisen aikasarjan erityispiirteet huomioitua.

Aikasarjamallia käytetään edellä mainittujen painokertoimien määräytymisen lisäksi myös tulevien havaintojen ennustamiseen. Tämä on tarpeen, sillä aikasarjan tuoreimpien havaintojen kausitasoitus edellyttää tietoa aikasarjan tulevista arvoista. Tulevaisuuteen sijoittuvia lukuja ei kuitenkaan ole saatavilla, joten ne korvataan ennusteillaan.

Miksi revisiota syntyy?

TRAMO/SEATS -menetelmässä laskettavassa painotetussa summassa aikasarjamallin tuottamat ennusteet korvataan aikasarjan toteutuneilla havainnoilla heti, kun niitä on saatavilla.

Esimerkiksi tilanteessa, jossa aikasarja ulottuu joulukuuhun 2008 asti, joudutaan ennustamaan vuoden 2009 tulevia havaintoja, jotta koko aikasarja saadaan kausitasoitettua. Ennustettuja lukuja käytetään erityisesti loppuvuoden 2008 havaintojen kausitasoituksessa. Kesällä 2009 puolestaan alkuvuoden aikasarjahavainnot ovat käytettävissä. Tällöin loppuvuoden 2008 havaintojen kausitasoituksessa ei juurikaan tarvita ennusteita.

Edellisessä esimerkissä huomionarvoista on se, että loppuvuoden 2008 havaintojen kausitasoituksessa lasketaan painotettu summa, jossa esiintyy ennusteita kun tasoitus tehdään loppuvuodesta 2008 ja toteutuneita lukuja, kun tasoitus tehdään kesällä 2009.

Yleensä aikasarjan toteutuneet arvot poikkeavat niille lasketuista ennusteista. Tätä erotusta kutsutaan ennustevirheeksi. Erityisesti epävarma taloustilanne tekee aikasarjamallit alttiiksi ennustevirheille, sillä tällöin aikasarjan tulevaisuus ei kehity totuttuun tapaan.

Koska TRAMO/SEATS -menetelmässä tuoreimmat kausitasoitetut luvut perustuvat osittain aikasarjalle muodostettuihin ennusteisiin, liittyy niihin ennustevirheestä johtuen epävarmuutta. Tämä epävarmuus selittää, miksi kausitasoitetut luvut tarkentuvat, eli revisiotuvat, kun aikasarjan ennusteita korvataan toteutuneilla luvuilla. Suurin epävarmuus liittyy 3-4 tuoreimpaan aikasarjahavaintoon. Tilaston käyttäjän on siksi suhtauduttava kausitasoitettuihin lukuihin erityisellä varauksella.

Esimerkkejä kausitasoitetuista aikasarjoista ja julkaistavien lukujen tarkentumisesta on saatavilla teollisuuden toimialakatsauksen fokuksessa.

Seuraava vuoden 2009 toista neljännestä käsittelevä rakentamisen toimialakatsaus ilmestyy 25.9.2009. Tässä vuoden 2009 ensimmäisessä toimialakatsauksessa on siirrytty käyttämään uutta toimialaluokitusta TOL 2008. Lisätietoja siirtymästä Tilastokeskuksen internet sivuiltahttp://tilastokeskus.fi/til/tol2008.html.

Sivun alkuun

Lähdeluettelo

Artikkeli: Viennin romahdus ei lupaa hyvää,
http://tilastokeskus.fi/artikkelit/2009/art_2009-06-01_001.html

Kuviot

Kuvio 1. Tilastokeskus: Uudisrakentamisen volyymi-indeksi

Kuvio 2. Tilastokeskus: Rakentamisen liikevaihtokuvaaja

Kuvio 3. Tilastokeskus: Kustannusindeksit

Kuvio 4. Tilastokeskus: Työvoimatutkimus

Kuvio 5. Työ- ja elinkeinoministeriö

Kuvio 6. Työ- ja elinkeinoministeriö

Kuvio 7. Tilastokeskus: Myönnetyt rakennusluvat

Kuvio 8. Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Päivitetty 26.6.2009