Entä jos olisi vain kaksi alv-prosenttia

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Ilkka Lehtinen on Tilastokeskuksen hinnat ja palkat -yksikön kehittämispäällikkö. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 6/2009.

Viime aikoina on keskusteltu kiivaasti kaupan ja ravintolaruuan arvonlisäverosta. Eduskunta on päättänyt laskea kaupparuuan arvonlisäveroa 17 prosentista 12 prosenttiin lokakuun alusta lukien. Veron alennuksen pitäisi laskea kuluttajien kauppalaskua 4,3 prosenttia.

Ravintolaruuassa vero pysyy 22 prosentissa. Kauppa voi myydä palvelutiskiltä lehtipihvin ranskalaisten ja maustevoin kanssa mukaan otettuna kätevässä tarjoilurasiassa 12 prosentin verokannalla, kun naapurin lounasravintola joutuu maksamaan samasta annoksesta 22 prosentin veron.

Kaupparuuan hintojen lasku alentaa ravintolaruuan kysyntää, ja kilpailu varsinkin lounasruuan osalta vääristyy kaupan ja ravintoloiden sekä työpaikkaruokaloiden välillä.

Kotitaloudet käyttävät rahaa kaupparuokaan vuodessa noin 11 miljardia euroa eli 2 100 euroa henkilöä kohden. Ravintoloissa ja työpaikkaruokaloissa kulutetaan noin 4 miljardia eli noin 750 euroa henkilöä kohden.

Kauppa- ja ravintolaruoka samalle viivalle

Kaupparuuan arvonlisäveron lasku vähentää valtion verotuloja noin 500 miljoonaa euroa eli 95 euroa henkilöä kohden. Jos ravintolaruuan veroa laskettaisiin 12 prosenttiin, verotulot alenisivat lisäksi 350 miljoonaa euroa eli 66 euroa henkilöä kohden. Oletuksena on, että veroalennuksen jälkeen kauppa- ja ravintolaruuan myynnin määrät pysyisivät nykyisellä tasolla.

Todellisuudessa kaupparuuan veron alennus johtaa ruuan myynnin kasvuun, osittain määrän lisäyksenä ja osittain ostettavan ruuan laadun paranemisen kautta: porsaankyljys vaihtuu porsaan fileeseen. Myynnin määrän ja laadun kasvu vähentää valtion veromenetyksiä.

Ravintolaruuan hintojen alennus johtaisi kysynnän kasvuun ja sitä kautta työllisyyden paranemiseen. Ravintolassa syöty ruoka työllistää enemmän kuin samojen kalorien ostaminen kaupasta.

Ihmisen syömisen määrä on tietenkin rajallista, joten lisääntyvä ravintolaruokailu vähentäisi kaupparuuan menekkiä. Kaiken kaikkiaan näiden ns. dynaamisten vaikutusten kokonaissummaa on vaikea tarkkaan arvioida.

Sivun alkuun

Kaksi kantaa toisi työllisyyttä, säästöjä ja palveluja

Verot voidaan kerätä monella tavalla: välittömillä palkka- tai pääomaveroilla, arvonlisäveroilla tai erilaisilla hyödykeveroilla kuten alkoholi-, tupakka- tai bensiiniverolla. Suomessa eri tavaroilla ja palveluilla on tällä hetkellä neljä arvonlisäverokantaa. Terveys-, koulutus ja asumispalveluilla vero on nolla. Kirjallisuudella, joukkoliikenteellä, hotellipalveluilla, lääkkeillä ja esimerkiksi parturi- ja kampaamopalveluilla se on 8 prosenttia. Kaupparuualla vero on nyt 17 ja muilla tavaroilla ja palveluilla 22 prosenttia.

Kansainvälisesti katsoen ruokaa verotetaan meillä raskaasti. Esimerkiksi Englannissa ruuan arvonlisävero on pääsääntöisesti nolla, ja keskimäärin ruuan arvonlisävero pyörii EU-maissa seitsemän prosentin paikkeilla. Myös palveluiden verotus on yleisesti alhaisempaa.

Suomen ja koko Euroopan talous tulee jatkossa olemaan entistä riippuvaisempi palveluista. Jos palvelujen kysyntää halutaan lisätä, tulisi niiden verotusta myös keventää, vaikka EU:n komission mielestä alv-kantojen alentaminen ei ole paras keino edistää palvelujen tarjontaa kuluttajille.

Mitä tapahtuisi, jos meillä olisi käytössä vain kaksi arvonlisäprosenttia, 12 ja 25? Kauppa- ja ravintolaruuan ja kaikkien palveluiden arvonlisäveroa laskettaisiin 12 prosenttiin ja nyt 8 prosentin verokannan tavaroiden ja palveluiden veroa nostettaisiin 12 prosenttiin. Yleinen verokanta olisi 25 prosenttia.

Taulukossa esitetyn laskelman mukaan tämä vähentäisi valtion verotuloja 590 miljoonaa euroa eli vain hiukan enemmän kuin nyt ruuan alv:n alentaminen. Työllisyysvaikutus olisi positiivinen, ja palveluiden kysynnän lisäyksen myötä todellinen veromenetys olisi pienempi kuin 590 miljoonaa. Kuluttajahintaindeksi alenisi 0,7 prosenttiyksikköä, mikä toisi lisäsäästöjä valtiolle ja useille muillekin tahoille indeksikorotusten pienenemisen myötä.

Ikävä kyllä EU:n arvonlisäverolaki ei salli yleistä verokantaa alempaa veroa kaikille palveluille. Palveluiden alv:n alentamista voitaisiin laajentaa nykyisenkin lainsäädännön puitteissa muun muassa asuntorakentamisen-, asumisen- ja kodinhoitopalveluihin. Muidenkin palveluiden alv:n alentamisen osalta Suomi voisi olla aktiivinen, tukijoita varmaan löytyisi muistakin maista.

Sivun alkuun

Riihitempunvaikutukset

Hallituksen elokuisen budjettiriihen (jonka aikaan tämä lehti meni painoon) esitys alv-verokantojen muutoksesta merkitsee kokonaisuudessaan noin 400 miljoonan euron verotulojen pienenemistä. Kuluttajahintoja ratkaisu alentaa vajaat 0,5 prosenttiyksikköä. Lokakuussa 2009 verotulot laskevat 500 miljoonalla eurolla, ja heinäkuussa 2010 kaupparuuan ja muiden tavaroiden ja palvelujen yhden prosenttiyksikön veron nousu tuo valtiolle noin 400 miljoonan euron lisätulot. Samaan aikaan ravintolaruuan veronalennus vähentää tuloja 300 miljoonalla.

Heinäkuun 2010 verojen muutokset tuovat valtiolle yhteensä 100 miljoonan euron lisätulot ja nostavat kuluttajahintaindeksiä vajaat 0,2 prosenttiyksikköä.

Arvonlisäverokannan muutoksen vaikutus valtion verotuloihin ja kuluttajahintaindeksin kehitykseen, jos siirryttäisiin kahteen verokantaan, 12 ja 25 %

Hyödykeryhmä, nykyinen--> uusi alv-% Verokertymän
muutos,
milj. e		 Vaikutus kuluttaja-
hintaindeksiin,
%-yksikköä
Kaupparuoka, 17 --> 12 % - 500 - 0,6
Ravintolaruoka, 22 --> 12 % - 350 - 0,4
Muut tavarat ja palvelut, 8 --> 12 % + 210 + 0,2
Muut palvelu, 22 --> 12 % - 630 - 0,8
Yleinen, 22 --> 25 % + 680 + 0,8
Yhteensä - 590 - 0,7

Laskelman pohjana on vuoden 2005 yksityisen kulutuksen arvo. Vuoden 2005 arvoa on korjattu vuosien 2005-09 hintojen muutoksella ja arvioidulla kulutuksen määrän kasvulla. Lisäksi on arvioitu yksityisen kulutuksen lisäksi kertyvä alv-vero taulukon luokituksen mukaisesti.

Päivitetty 8.9.2009