Nuorilla miehillä on suurin riski joutua työtapaturmaan

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittajat: Kaisa-Mari Okkonen on Hyvinvointikatsauksen toimittaja ja Arto Miettinen yliaktuaari Tilastokeskuksen Elinolot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 3/2009.

Naiset joutuvat työtapaturmaan selvästi harvemmin kuin miehet. Parikymppisten miesten riski joutua työtapaturmaan on selvästi suurempi kuin vanhempien.

Vielä 1980-luvun alussa palkansaajille sattui vuodessa noin 110 000 sellaista tapaturmaa, joista seurasi vähintään neljän päivän työkyvyttömyys. Nykyisin tällaisia tapaturmia sattuu noin 55 000 vuodessa. Kuolemaan johtaneiden työtapaturmienkin määrä on pudonnut noin 130 kuolemantapauksesta kolmannekseen.

Lyhyellä aikavälillä työtapaturmien määrään ovat vaikuttaneet esimerkiksi suhdannevaihtelut, sillä työllisten määrän vähentyessä tapaturmien määrä pienenee. Pitkällä aikavälillä myös työturvallisuus on kehittynyt, minkä johdosta etenkin miesten työtapaturmat ovat vähentyneet selvästi 1970-luvun vuosista. Myös naisten työtapaturmat ovat vähentyneet selvästi. (Kuvio 1.)

Kuvio 1. Naisille ja miehille sattuneet, vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneet työpaikkatapaturmat vuosina 1976-2007.

Lähde: Työtapaturmatilasto. Tilastokeskus.

Parantuneesta työturvallisuudesta huolimatta työtapaturman riski on edelleen suurin teollisuudessa ja rakennusalalla, jotka ovat myös miesvaltaisimpia. Tapaturmariski on lisäksi yhteydessä työntekijän ikään. Seuraavassa tarkastellaan työpaikoilla sattuneita, yli neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneita tapaturmia sukupuolen ja iän mukaan vuonna 2007.

Pitkät työkyvyttömyysajat kasaantuvat vanhemmille palkansaajille

Työpaikoilla sattuneiden tapaturmien uhrina on useimmiten mies; vain noin joka neljäs työtapaturman uhri on nainen. Miesvaltaisten alojen tapaturmariski on suuri: sataatuhatta palkansaajaa kohti sattuu esimerkiksi talonrakennustyössä lähes 11 000 onnettomuutta, kun keskimäärin onnettomuuksia sattuu noin 2 500 sataatuhatta palkansaajaa kohti (Tapaturmariski... 2009).

Myös monet muut tapaturmariskin "kärkiammatit" ovat miesvaltaisia kuten metalliteollisuuden, tietoliikenteen ja paperialan työt. Naisten osuus pitkiin työkyvyttömyysaikoihin johtaneista työpaikkatapaturmista on kuitenkin hieman suurempi kuin vielä muutama vuosikymmen sitten, koska miesten jo ennestään suuri työtapaturmien määrä on laskenut jyrkemmin kuin naisten (kuvio 1).

Lyhyisiin, alle neljän päivän työkyvyttömyysaikoihin johtaneiden tapaturmien määrä on kasvanut viime vuosina. Tapaturmien määrää lisäsi erityisesti vuonna 2005 voimaan tullut sairaanhoidon täyskustannusvastuujärjestelmä (ks. laatikko), joka lisäsi vähäisempien työtapaturmien ilmoittamista. Tämän takia myöskään eri vuosien tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään. Lyhyisiin sairauslomajaksoihin johtaneet työtapaturmat näyttävät miehillä painottuvan kolmekymppisiin palkansaajiin, kun naisilla ne jakautuvat melko tasaisesti.

Pidempään työkyvyttömyyteen johtavat turmat sattuvat miehillä valtaosin 30-50-vuotiaille, kun taas naisten työtapaturmat sattuvat paljon useammin vanhemmille. (Taulukko.)

Alle 4 päivän sekä vähintään 4 päivän työkyvyttömyyteen johtaneet työtapaturmat iän ja sukupuolen mukaan vuonna 2007.

  Työkyvyttömyys vähintään 4 päivää % Työkyvyttömyys 0-3 päivää %
Miehet
15-24 6 186 15 9 180 21
25-34 9 617 24 11 950 27
35-44 9 711 24 10 216 23
45-54 9 647 24 8 641 19
55-64 5 178 13 4 493 10
Yhteensä 40 339 100 44 480 100
 
Naiset
15-24 2 063 14 3 439 18
25-34 2 757 18 4 143 22
35-44 3 383 23 4 160 22
45-54 4 000 27 4 432 23
55-64 2 733 18 2 774 15
Yhteensä 14 936 100 18 948 100

Lähde: Työtapaturmatilasto. Tilastokeskus.

Sivun alkuun

Nuorten miesten suuret riskit

Työtapaturmia sattuu eniten 30-50-vuotiaille ennen kaikkea siksi, että tässä joukossa on eniten palkansaajia. Yli 54-vuotiaiden joukossa eläkkeelle siirtyminen alkaa hiljalleen siirtää palkansaajia pois työelämästä. Eläkkeelle jäädään varhain erityisesti rankan fyysisen työn aloilta, jotka ovat usein myös tapaturmaherkimpiä. Näin myös työtapaturmat vanhimpien ikäryhmässä vähenevät. Työllisten osuus parikymppisten nuorten keskuudessa on puolestaan vielä muita pienempi, joten myös tapaturmien määrä on heillä vähäisempi.

Suhteuttamalla eri ikäisille sattuvat työtapaturmat palkansaajien määrään saadaan kuitenkin hieman erilainen kuva asiasta. Sataatuhatta palkansaajaa kohden nuorille parikymppisille miehille sattuu huomattavasti useammin pitkiin työkyvyttömyysaikoihin johtavia tapaturmia kuin vanhemmille (kuvio 2).

Kuvio 2. Vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneiden työtapaturmien määrä 100 000:aa palkansaajaa kohti sukupuolen ja iän mukaan vuonna 2007.

Lähde: Työtapaturmatilasto. Tilastokeskus.

Nuorten miesten työtapaturmariski on siis selvästi korkeampi kuin muiden. Vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtavia tapaturmia sattuu noin 4 500 sataatuhatta palkansaajaa kohden, kun muissa ikäryhmissä riski on hieman yli 3 500. Naisilla tapaturmariski on selvästi alhaisempi kuin miehillä. Naisten välillä ei ole selviä eroja tapaturmien riskissä, mutta riski on kuitenkin suurin kuusikymppisten ikäryhmässä.

Sivun alkuun

Miehet työkyvyttöminä keskimäärin 13 ja naiset 10 päivää

Lyhyiden työkyvyttömyysaikojen painottuminen nuoriin ilmenee keskimääräisessä työkyvyttömyysajassa. Työtapaturmaan joutuneet parikymppiset miehet ovat keskimäärin 6,8 ja naiset 5,1 päivää töistä pois, kun kuusikymppisten miesten ryhmässä keskimääräinen työkyvyttömyyden kesto on 23,1 päivää ja naisilla 16,7 päivää. Keskimäärin miehet ovat tapaturman vuoksi 13 päivää pois työstä, mutta naiset 10 päivää.

Myös pitkissä työkyvyttömyysjaksoissa on ikäryhmien välisiä eroja. Parikymppisillä miehillä ja naisilla selvästi suurin osa pitkistä työkyvyttömyysjaksoista on korkeintaan kahden viikon mittaisia (miehillä 75 % ja naisilla 80 %), mutta mitä vanhemmasta ryhmästä on kyse, sitä yleisempiä ovat pitkät sairaslomat.

Kolmesta kuukaudesta vuoteen kestäviä sairauspoissaoloja on nuorilla miehillä noin 10 prosenttia kaikista poissaoloista, mutta vanhimmilla miehillä niitä on jopa neljännes kaikista sairauslomista. Myös tapaturmaeläkkeet yleistyvät vanhemmilla palkansaajilla, mutta kaiken kaikkiaan niitä on melko vähän.

Sivun alkuun

Vanhemmille vammoja kaatumisesta

Syytä nuorten ja vanhempien palkansaajien työkyvyttömyysaikojen eroihin on vaikea tietää. Nuorten lyhyempiä työkyvyttömyysaikoja voivat selittää esimerkiksi vanhempia palkansaajia lievemmät vammat sekä nopeampi toipuminen onnettomuuksista (Hintikka - Saarela 2006). Työtapaturmatilastossa vammojen vakavuudesta ei kuitenkaan ole saatavissa suoraa tietoa lukuun ottamatta kuolemaan johtaneita onnettomuuksia, joten syitä täytyy etsiä kiertoteitse.

15-24-vuotiaiden miesten työtapaturmat johtuvat yleisimmin terävien esineiden kanssa sattuneista haavereista (21 % tapaturmista), työkalun hallinnan menettämisestä (20 %) ja kaatumisesta, putoamisesta tai liukastumisesta (19 %). Usein nämä onnettomuudet sattuvat henkilön liikkuessa, mutta usein myös työkaluilla työskennellessä tai esineiden käsittelyn yhteydessä.

30-60-vuotiaiden miesten onnettomuudet johtuvat useimmiten kaatumisesta, putoamisesta tai liukastumisesta (24-35 %) ja äkillisestä kuormituksesta (16-21 %). Vammat sattuvat usein liikkumisen yhteydessä, mutta myös taakkoja siirrettäessä tai esineitä käsiteltäessä.

Nämä erot ilmenevät myös vammoissa. Nuorimmilla miehillä vammat ovat useimmiten haavoja (37 %) ja sijoiltaan menoja, revähtymiä tai venähdyksiä (33 %). Vanhemmilla miehillä yleisimpiä ovat sijoiltaan menot, revähtymät tai venähdykset (39-42 %).

Sivun alkuun

Kaatumisvammat naisilla yleisimpiä

Naisilla tapaturmat johtuvat iästä riippumatta useimmiten kaatumisesta tai äkillisestä kuormittumisesta. Vanhemmissa ikäryhmissä näistä syistä sattuneet haaverit kuitenkin yleistyvät; kaatumisvammat runsastuvat 15-24-vuotiaiden naisten 23 prosentista 55-64-vuotiaiden naisten 43 prosenttiin. Valtaosa naisten vammoista sattuu henkilön liikkuessa, nuorimmilla 35 prosenttia ja vanhimmilla 51 prosenttia.

Naisten ja miesten vammat vaihtelevat iän suhteen samansuuntaisesti: nuorilla erilaiset haavat ovat yleisempiä kuin vanhemmilla, ja sijoiltaan menot, revähdykset ja venähdykset lisääntyvät iän myötä.

Sivun alkuun

Kokemus ja hyvä perehdytys auttavat ehkäisemään tapaturmia

Parikymppiset miehet ja naiset siis erottuvat vammojen suhteen muista palkansaajista; nuoret miehet telovat itsensä työkoneilla, kun taas vanhemmat liukastuvat tai kaatuvat portaissa. Varmasti ei voida sanoa, millaisia eroja vammojen vakavuudessa eri ikäisten kesken on, mutta nuoret näyttäisivät kuitenkin olevan keskimäärin lyhyempiä aikoja pois töistä onnettomuuden jälkeen.

Vaikka työtapaturmien määrä on vähentynyt selvästi viime vuosina, antaa nuorten miesten kohonnut tapaturmariski viitteitä siitä, että työturvallisuudessa on parantamisen varaa. Hintikan ja Saarelan (2006) mukaan jopa viidennes nuorista on saanut vain vähän tai ei ollenkaan tietoa työturvallisuudesta.

Vanhemmilla työntekijöillä kokemus ja tottumus vaikkapa työkoneiden käsittelyyn pitää työtapaturmariskin pienempänä. Kokemuksen karttuminen ja huolellinen perehtyminen työturvallisuuteen suojannee tapaturmilta kaikkein parhaiten, vaikka onnettomuuksilta tuskin voidaan koskaan täysin suojautua.

Lähteet:

Tapaturmariski edelleen korkein talonrakennustöissä 2009. Työtapaturmatilaston julkistus 29.5.2009. Tilastokeskus.
Hintikka, N. - Saarela, K. L. 2006. Nuorten työtapaturmat. Turvallisuustekniikan laitos. Raportti 93. Tampereen teknillinen yliopisto.

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Päivitetty 14.12.2009