Otantamenetelmä on surveytutkimuksen kulmakivi

  1. Otantateorian kehittäminen avasi padot
  2. Otoskehikko on todennäköisyysotannan edellytys
  3. Alipeitto ja kato heikentävät laatua
  4. Kiintiöpoiminta on kaupallisten yritysten suosima menetelmä
  5. Kadon vähentäminen sijaisvastaajia käyttäen
  6. Itsevalikoituvan otoksen pomintatodennäköisyyttä ei tunneta
  7. Otostutkimusten menetelmävaatimukset eivät ole muuttuneet

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Otoskehikko on todennäköisyysotannan edellytys

Todennäköisyysotannan ydin on se, että jokaisella perusjoukkoon kuuluvalla on etukäteen laskettu todennäköisyys tulla poimituksi ja että poiminta perustuu satunnaisprosessiin. Sen vuoksi perusjoukosta pitää olla niin sanottu otoskehikko eli luettelo, josta otosyksiköt poimitaan.

Otannan luotettavuuden kannalta on tärkeintä se, että kaikki perusjoukkoon kuuluvat ovat otoskehikossa. Tarkkaan ottaen otostutkimuksen tulokset voivat koskea vain otoskehikossa olevia, ei perusjoukkoa. Jos perusjoukkoon kuuluvat eivät ole kehikossa eli kehikko on niin sanotusti alipeittävävä, siitä poimitut otokset saattavat olla pahasti harhaisia. Koska alipeitto on yleensä systemaattista, on otoksen harhaisuuden riski sitä suurempi, mitä systemaattisempaa alipeitto on tai mitä suurempi osa perusjoukosta jää kehikon ulkopuolelle.

Otostutkimuksen toinen suuri ongelma on kato eli se, että otokseen valituista ei saada tietoa. Alipeitto ja kato ovat rinnakkaisia ilmiöitä siinä mielessä, että niiden tuottama virhe johtuu havaintojen puuttumisesta.

Alipeitolla ja kadolla on kuitenkin olennainen ero. Todennäköisyysotantaa käytettäessä katotapauksista on aina jonkin verran tietoa, ja olemassa olevan tiedon avulla kadon vaikutuksia voidaan korjata. Sen sijaan alipeittoon jäävistä tapauksista ei ole lainkaan tietoa, eikä korjauksiakaan niin ollen ole mahdollista tehdä. Alipeiton suuruutta ei aina tiedetä - pahimmassa tapauksessa ei tiedetä edes sitä, onko kehikossa alipeittoa. Tämän vuoksi alipeiton laatua heikentävä vaikutus saattaa olla tuhoisampi kuin kadon.

Pohjoismaissa henkilö- tai kotitalousotosten poiminta on kattavien rekisterien ansiosta helpompaa kuin missään muualla. Lisäksi rekistereistä saadaan tietoja, joita voidaan käyttää kadon vaikutuksen korjaamiseen. Muualla otannan tekeminen on olennaisesti vaikeampaa.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 14.12.2009

Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Artikkelit > Otantamenetelmä on surveytutkimuksen kulmakivi

Navigointi

Artikkelit

På svenska In English Tulostusversio
Hakemisto| Sivukartta| Palaute| Yhteystiedot
Förstasidan| Home
Etusivu Tilastot Tietoa tilastoista Tiedonkeruut Tuotteet ja palvelut Ajankohtaista Tilastokeskus

Haku

Tilastokeskus
Tilastokeskus PalloVaihde 029 551 1000 PalloYhteystiedot PalloTekijänoikeudet ja käyttöehdot PalloPalaute