Väestöennusteet ovat aina aliarvioineet eliniän pitenemisen

  1. Elinajanodote on vain tunnusluku
  2. Ennusteen tekijöiden kokemukset ruokkivat pessimismiä
  3. Japanin ikäihme
  4. Elintavat ja elämäntapasairaudet alentavat elinikää
  5. Tilastokeskuksen ennusteessa kuolevuuden aleneminen pidetään vakiona
  6. Tulevaisuutta ei koskaan kyetä ennustamaan oikein

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Tulevaisuutta ei koskaan kyetä ennustamaan oikein

Vuoden 2001 väestöennusteen mukaan Suomessa oli 94 500 yli 85-vuotiasta vuoden 2008 lopussa, mutta todellisuudessa heitä oli 103 800. Ennusteen virhe on siis 9 prosenttia seitsemässä vuodessa, ja kertautuessaan ennustevirhe on aikamoinen vuonna 2040. (Kuvio 2.)

Kuvio 2. Yli 85-vuotiaiden määrä vuosina 1940-2008 ja ennuste vuoteen 2030 saakka.

Lähde: Tilastokeskus.

Vuoden 2001 ennusteessa kuolevuuden alenemisen oletettiin hidastuvan, mutta hidastumisen oletettiin osuvan vasta ennustejakson 2001-2030 puoliväliin. Vuonna 2007 laaditussa ennusteessa kuolleisuuslaskelmiin tehtiin muutoksia. Silti yli 85-vuotiaita koskeva ennustevirhe oli ensimmäisen vuoden jälkeen 0,7 prosenttia.

Kukaan ei pysty tarkasti ennustamaan eläkeikäisten tai vanhusväestön määrää vuonna 2050. Tilastokeskuksen ennuste pyrkii antamaan kuvan Suomen väestön ikärakenteesta tulevaisuudessa, jos väestökehitys jatkuisi muuttumattomana. Mielestäni on syytä pohtia, aiheutuuko vanhusväestön määrän aliarvioinnista vai sen ylialiarvioinnista enemmän ongelmia. Toistaiseksi vanhusväestön määrää on väestöennusteissa pitkällä aikavälillä aina aliarvioitu.

Lähteet:

Hyyppä, Markku T. 2002. Elinvoimaa yhteisöstä. Sosiaalinen pääoma ja terveys. PS-kustannus, Jyväskylä.
Kuolemat. Kuolleisuus- ja eloonjäämislukuja 1986-2007. Väestö. StatFin, Tilastokeskus.
Kuolleet ja ikävakioitu kuolleisuus peruskuolemansyyn ja sukupuolen mukaan 1969-2007. Terveys ja kuolemansyyt. StatFin, Tilastokeskus.
Statistical handbook of Japan 2009. Statistics bureau. Japan.
Suomen väestö (2007). Toim. S. Koskinen - T. Martelin - I.-L. Notkola - V. Notkola - K. Pitkänen - M. Jalovaara - E. Mäenpää - A. Ruokolainen - M. Ryynänen - I. Söderling. Gaudeamus Helsinki University Press, Helsinki.
The future population of Sweden 2009-2060. Statistics Sweden.
Uusitalo, H. 2009.Väestöennusteet muokkaavat yhteiskuntapolitiikkaa. Hyvinvointikatsaus 2/2009.
World population data sheet. Demographic data and estimates for the countries and regions of the world. Population reference bureau 1997.
Väestöennuste kunnittain 2007-2040.Tilastokeskus.
Väestöennuste 2009-2060. Tilastokeskus.

________

Syntyvyys, kuolevuus ja siirtolaisuus ovat väestöennusteiden pääkomponentit

Tilastokeskuksen väestöennustemenetelmä on niin kutsuttu demografinen komponenttimalli, jossa väestön tuleva määrä ja rakenne lasketaan ikäryhmittäisten syntyvyys-, kuolevuus- ja muuntokerrointen avulla, jotka on laskettu edeltävien vuosien väestökehityksen perusteella. Satunnaisvaihtelun vähentämiseksi käytetään useiden vuosien kertoimia. Lisäksi kuntia on ryhmitelty syntyvyyden, kuolevuuden ja lähtömuuton määrän mukaan.

Uusin väestöennuste on tehty vuosille 2009-2060. Sen perusväkilukuina ovat vuoden 2008 lopun kuntakohtaiset väestömäärät sukupuolen ja yksivuotisikäryhmien mukaan. Kuntatietojen pohjalta laskettiin maakuntien ja koko maan väkimäärät.

Väestöennustetta vuosille 2009-2060 laadittaessa käytettiin seuraavia oletuksia:
-  Kokonaishedelmällisyysluku on 1,85 koko ennustejakson ajan.
-  Kuolevuus alenee samalla tavalla kuin vuosina 1989-1993 ja 2004-2008.
-  Muuttovoitto on 15 000 henkeä vuodessa.

Tilastokeskuksen väestöennuste on puolueeton ja riippumaton alueellinen ennuste; se laaditaan kaikille kunnille samoin perustein. Maakuntaliitot ja kunnat tekevät omia ennusteitaan - näitä alue-ennusteita tehtäessä ei tarvitse miettiä, mistä oman alueen muuttovoitto on peräisin. Tilastokeskuksen ennuste sen sijaan on eräänlainen nollasummapeli: jos jonkin alueen väkiluku lisääntyy maan sisäisen muuttoliikkeen seurauksena, se on toiselta alueelta pois. Väestöennusteita arvioitaessa tuleekin aina kiinnittää huomiota oletusten eroihin.

Tilastokeskuksen ennuste on ensisijaisesti suunnittelun ja päätöksenteon apuväline, eikä se pyri kuvaamaan minkään alueen vääjäämätöntä väestökehitystä. Ennusteen tehtävä on kuvata mitä tapahtuu, jos mitään ei tehdä. Väestöennusteen ei myöskään ole tarkoitus toteutua sellaisenaan.

Päätöksentekijöiden tehtäväksi jää ennusteen osoittaman väestökehityksen arviointi. Heidän tulee ryhtyä toimenpiteisiin, jos suunta ei ole heidän toiveidensa tai tavoitteidensa mukainen. Jos päätöksentekijät onnistuvat toimillaan "selättämään" väestöennusteen, se on täyttänyt tehtävänsä.

 

 

Väestökehitystä seurataan tunnuslukujen avulla

Elinajanodote 
on väestötieteen yleisimpiä tunnuslukuja, ja se kuvaa ihmisten keskimääräistä jäljellä olevaa elinaikaa. Elinajanodote saadaan, kun tiettynä aikana syntyneiden (syntymäkohortin) yhteenlaskettu elinaika jaetaan syntyneiden määrällä. Yleensä elinajanodote lasketaan vastasyntyneille tyttö- että poikalapsille, mutta minkä tahansa ikäryhmän elinajanodote voidaan laskea vastaavalla tavalla.

Kokonaishedelmällisyysluku kertoo elävänä syntyneiden lasten määrän yhtä hedelmällisyysiässä (yleensä 15-49-vuotiaat) olevaa naista kohden.

Kuolleisuus on kuolleiden osuus (promilleina) väestöstä tai väestön osasta, kun taas kuolleisuusilmiöstä käytetään usein kuolevuuden käsitettä. Termien työnjako ei ole vakiintunut, ja kuolleisuutta ja kuolevuutta käytetään sekä kuolleiden osuudesta että kuolleisuusilmiöstä.

Lähde: Suomen väestö.

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 15.3.2010

Jaa