Haku
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Uudella menetelmällä saatujen tulosten poikkeamat vanhasta tulkitaan usein mieluiten virheiksi. Erilaisten tulosten pohjalta emme kuitenkaan voi suoralta kädeltä tietää, mikä menetelmistä on paras (Biemer - Lyberg 2003). Sosiaalitieteissä ja haastattelututkimuksissa totuus on usein vaikeasti mitattavissa ja vielä vaikeammin todennettavissa.
Jos meillä on tiedossa totuus, esimerkiksi äänestystulos, voidaan tiedonkeruun onnistumista peilata suhteessa siihen. Voogt ja Saris (2005) vertasivat hollantilaisten todellista äänestyskäyttäytymistä haastattelututkimuksella (postikysely sekä puhelin- ja käyntihaastattelu) saatuihin tietoihin. Tutkijoiden loppupäätelmä oli, että menetelmiä yhdistämällä (mixed mode) voi saada todellisuutta paremmin kuvaavia estimaatteja juuri siksi, että katoon jäävien osuus pienenee.
Eräät tutkimukset osoittavat, ettei webtiedonkeruu ainakaan huononna saadun aineiston laatua. Asenteita ja tietämistä mittaavassa tutkimuksessa webvastaajat antoivat puhelimessa vastanneita harvemmin en osaa sanoa -vastauksia. Lisäksi he vastasivat kysymyksiin ylipäätään useammin (pienempi eräkato) ja asennekysymyksiin yhtenäisemmin sekä onnistuivat antamaan tietokysymyksiin enemmän oikeita vastauksia - mikä voi olla yhteydessä weblomakkeen pidempään vastaamisaikaan. (Fricker ym. 2005.)
Tiedonkeruumenetelmän vaihtaminen ei siis välttämättä huononna laatua.
Päivitetty 15.3.2010
Tilastokeskus
 Vaihde 09 17 341
Yhteystiedot
Tekijänoikeudet ja käyttöehdot
Palaute |