Maksetut ja saadut palkat eivät mene tasan alueittain
- Kolme tasoa palkkasuhteelle
- Vain kaksi maakuntaa täyttää tiukimman perusteen
- Väljempään haarukkaan mahtuu joka kymmenes kunta
- Väljimmällä perusteella joka toinen seutukunta tasapainossa
- Itä-Uusimaa erottuu maakunnista
- Seutukuntien perustana työssäkäyntialueet
- Kunnat muodostettu paikallisiksi yhteisöiksi
- Kuntarajat menettäneet merkitystään
- Kartan värit osoittavat palkkasuhteen erot
- Palkkasumma alueen ostovoiman tärkein osa
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Kunnat muodostettu paikallisiksi yhteisöiksi
Kuntia ei ole muodostettu aluetaloudellisin perustein. Vuoden 1865 kunta-asetuksen jälkeen pitkien etäisyyksien seurakuntajakoon perustuvia emäpitäjiä ryhdyttiin jakamaan pienemmiksi, korostetun paikallisiksi yhteisöiksi.
Yhteisten asioiden hoidon sujuvuuden nimissä korostettiin fyysistä läheisyyttä, kuntalaisten yhteisöllisyyttä ja alueen omaleimaista identiteettiä. Samaa paikallisuusperiaatetta noudattaen kunnat pilkottiin yhä pienemmiksi. Kuntien luku lisääntyi 1930-luvun lopulle asti, jolloin niiden määrä ylitti 600 rajan.
Tuotantorakenteen alkutuotantovaltaisuuden vuoksi useimmat kunnat toimivat hallinnollisten tehtäviensä lisäksi myös paikallistalouden perusyksikköinä. Kaikki tarpeelliset toiminnot pystyttiin hoitamaan oman kunnan rajojen sisällä. Vain harvoin isännillä oli asiaa kaupunkiin.
Päivitetty 18.12.2009