Kulutettu euro haukkaa 1,5 kiloa luontoa

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittajat: Juha Nurmela on tutkimuspäällikkö Tilastokeskuksessa ja Ilmo Mäenpää tutkimusprofessori Oulun yliopiston Thule-instituutissa. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 8/2009.

Mikä käy kalliiksi kukkarolle ei välttämättä käy niin kalliiksi luonnolle - ja päinvastoin. Kotitalouksien kulutuksen ympäristövaikutuksia voi laskea ENVIMAT-mallin avulla. Jokaisesta kulutukseen käytetystä eurosta aiheutuu melkein kilon verran hiilidioksidipäästöjä.
_______________

Kulutustutkimus on Tilastokeskuksen kattavin ja laajin aineisto kotitalouksien rahan käytöstä. Kotitalouksien kulutusta voidaan tarkastella rahan lisäksi myös muissa mittayksiköissä, kun käytetään apuna erilaisia tilastotietoja. Niinpä on voitu laskea, että jokaisesta kulutukseen käytetystä eurosta aiheutui vuonna 2006 keskimäärin 780 grammaa hiilidioksidipäästöjä ja 1,5 kiloa luonnonvarojen materiaalista kulutusta (TMR).

Kotitaloudet käyttivät vuonna 2006 rahaa kulutusyksikköä* kohti 19 975 euroa, mistä aiheutui 15 600 kiloa hiilidioksidipäästöjä ja 30 800 kiloa luonnonvarojen materiaalista kulutusta.

Syöminen ja asuminen rassaavat ympäristöä

Hiilidioksidi- ja TMR-jakautumissa on huomattavia eroja kulutuksen eurojen jakautumaan verrattuna, sillä elintarvikkeiden ja asumisen prosenttiosuudet hiilidioksidista ja TMR:stä ovat selvästi isompia kuin euroista.

Kulttuurin, vapaa-ajan, hotellien ja ravintoloiden monien muiden palveluiden prosenttiosuudet varsinkin hiilidioksidipäästöistä ovat huomattavan paljon pienemmät kuin niiden osuudet euromääräisestä kulutuksesta. Tästä voisi tehdä sen johtopäätöksen, että lihaiset kotiateriat isossa asunnossa olisi "kasvihuoneviisasta" vaihtaa kulttuurinautintoihin ja pienempiin asuntoihin.

Kulutusta päästöinä kuvaava aineisto antaa mahdollisuuksia moniin jatkotarkasteluihin yksilöidymmissä kulutusryhmissä. Niistä voitaisiin saada mielenkiintoisia vinkkejä kotitalouksien kulutusvalinnoille ilmastonmuutoksen hillitsemisnäkökulmasta katsoen.

Sivun alkuun

Miten kulutusta mitataan?

Kotitalouksien kulutuksen kattava tilastointi edellyttää monipuolista ja suurta tiedonkeruuta, jotta erilaisten kotitalouksien kulutuksesta saadaan luotettavaa tietoa. Vuonna 2006 tehdyn kulutustutkimuksen otokseen oli poimittu lähes 8 000 kotitaloutta. Nämä kotitaloudet oli jaettu kahden viikon jaksoille koko kalenterivuodelle, jotta saatiin tietoa kulutuksen kausivaihtelusta eri tuoteryhmissä.

Noin puolet otoksen kotitalouksista osallistui tutkimukseen. Näiden kotitalouksien luona tehtiin keskimäärin tunnin mittainen tietokoneavusteinen haastattelu, jossa kysyttiin kulutuksen lisäksi erilaisia taustatietoja. Haastattelun jälkeen kotitaloudet pitivät kahden viikon ajan kirjaa kaikista päivittäistavaraostoksistaan. Lisäksi aineistoon liitettiin kotitalouden jäsenistä rekisteritietoja.

Tietojen avulla saadaan selville, miten Suomen kotitalouksien kulutus jakaantuu noin 800 eri kulutusryhmään. Mittayksikkö on tällöin euro. Tavaroiden ja palvelujen ostaminen vaatii rahaa, joka voidaan muuntaa kertoimien avulla hyödykkeiden valmistamisessa ja jakelussa syntyviksi haitakkeiksi, kuten hiilidioksidipäästöiksi ja luonnon materiaalien kokonaiskäytöksi (TMR). Tarvittavat kertoimet voidaan laskea kansantalouden tilinpidon panos-tuotos-taulujen avulla (ks. Ilmo Mäenpään juttu).

Sivun alkuun

Kulutusyksikkö käytössä vertailukelpoisuuden vuoksi

Kotitalouksien kulutuksen "haitakemittareita" on useita muitakin. ENVIMAT-mallissa kotitalouksien vuoden 2006 euromääräinen kulutus on muutettu ekvivalenteiksi hiilidioksidipäästöiksi ja luonnonvarojen materiaalinen kokonaiskäytön TMR-arvoksi.

Oheiseen taulukkoon kertoimet on laskettu kulutus- ja tulonjakotutkimusten usein käyttämää kulutusyksikköä kohti. Sen avulla vakioidaan erikokoisten ja eri-ikäisiä jäseniä sisältävien kotitalouksien eroja vertailukelpoisten tietojen saamiseksi.

Kotitalouksien keskikulutus kulutusyksikköä* kohti 2006





Kulutuksen pääryhmät

€ /
kulutus-
yksikkö

ekvivalenttia
hiilidioksidi kiloa /
kulutusyksikkö		 Luonnonvarojen
materiaalista
kulutusta
(TMR)
kg / kulutusyksikkö
Elintarvikkeet ja
alkoholittomat juomat		 2 485 2 264 8 075
Alkoholi ja tupakka 495 151 411
Vaatetus ja jalkineet 716 266 618
Asuminen ja energia 5 654 7 473 10 607
Kodin kalusteet koneet, tarvikkeet 980 446 1 793
Terveys 734 246 525
Liikenne 3 006 2 637 2 911
Tietoliikenne 564 94 642
Kulttuuri ja vapaa-aika 2 188 969 2 595
Hotellit, kahvilat ja ravintolat 846 321 955
Muu kulutus ml. Koulutus 2 306 734 955
Kokonaiskulutus 19 975 15 600 30 787
 
Prosenttiosuudet
Elintarvikkeet ja
alkoholittomat juomat		 12 15 26
Alkoholi ja tupakka 2 1 1
Vaatetus ja jalkineet 4 2 2
Asuminen ja energia 28 48 34
Kodin kalusteet koneet, tarvikkeet 5 3 6
Terveys 4 2 2
Liikenne 15 17 9
Tietoliikenne 3 1 2
Kulttuuri ja vapaa-aika 11 6 8
Hotellit, kahvilat ja ravintolat 4 2 3
Muu kulutus ml. Koulutus 12 5 3
Kokonaiskulutus 100 100 100
Lähde: Kulutustutkimus. Tilastokeskus.
*ensimmäinen aikuinen = yksi kulutusyksikkö
muut yli 14-vuotiaat kotitalouden jäsenet = 0,7 kulutusyksikköä kukin
ja alle 14-vuotiaat jäsenet = 0,5 kulutusyksikkö kukin
Esimerkiksi kahden aikuisen taloudessa on 1,7 kulutusyksikköä, ja kotitalous,
jossa on äiti, isä ja 5-vuotias, on yhteensä 2,2 kulutusyksikköä.

Sivun alkuun

Viennin ja tuonnin vaikutus mukaan

Käytetyt kertoimet eivät laske Suomen kotitalouksien päästötaakkaan vientiin menevien hyödykkeiden niiden valmistuksessa sitoutunutta hiilidioksidia tai luonnonmateriaalien käyttöä. Mukaan lasketaan tuontitavaroihin sitoutunut hiilidioksidi ja materiapanos.

Tämä hyödykkeiden viennin ja tuonnin nettovaikutuksen huomioon ottava laskentamalli lienee järkevin tapa, kun pohditaan kotitalouksien käyttäytymisen ja kulutuksen vaikutusta ilmastonmuutokseen. Tällä tavalla laskien esimerkiksi Kiinan valtavan kulutustavaratuotannon päästöt tulevat meidän rikkaiden maiden kuluttajien taakaksi eivätkä kiinalaisten päästöiksi.

___________________________

Sivun alkuun

ENVIMAT-malli kattaa tuotteiden koko elinkaaren

Kotitalouksien kulutushyödykkeisiin sisältyvät kasvihuonekaasujen ja luonnonvarojen kokonaiskäytön sisällöt saatiin Suomen ympäristökeskuksen ja Oulun yliopiston kehittämän ENVIMAT-mallin avulla. Kasvihuonekaasupäästöt lasketaan hiilidioksidiekvivalentteina tonneina, luonnonvarojen kokonaiskäyttö materiaalimäärinä, jotka luonnosta täytyy ottaa - kasveja kasvattaa, kaloja pyytää, puita kaataa, mineraaleja louhia - jotta tuotteen tuottaminen on ollut mahdollista. Malli sisältää sekä kotimaisen tuotannon kuormitukset kotimaassa että tuontituotteiden kuormitukset ulkomailla.

ENVIMAT-malli on ympäristölaajennettu panos-tuotos-malli, jolla voidaan laskea tuotteiden tuottamisen elinkaariset ympäristökuormitukset. Aluksi mallissa lasketaan ympäristökuormitukset 150 toimialan perushintaiselle lopputuotteelle, minkä jälkeen laskelmia voidaan jatkaa kotitalouksien kulutustuotteiden osalta myös ostajahintaiseen luokitukseen, joka saadaan 69 kulutushyödykkeen jaotuksella.

ENVIMAT-malli on kalibroitu vuoden 2005 dataan ja kulutusmenomalli kansantalouden tilinpidon kotitalouksien kulutusmenojen aikasarjoihin. Jotta hyödykkeiden kuormitukset saatiin liitettyä vuoden 2006 kulutustutkimuksen dataan, ENVIMAT-mallin kulutushyödykkeiden ympäristökuormituskertoimet euroa kohti muunnettiin ensin kansantalouden tilinpidon kulutusmenojen aikasarjojen avulla vuoden 2006 hintatasoon ja siirrettiin sitten kulutustutkimuksen dataan.

Ilmo Mäenpää, tutkimusprofessori Thule-instituutti, Oulun yliopisto & Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Lähde: Seppälä, J., Mäenpää, I., Koskela, S., Mattila, T., Nissinen, A., Katajajuuri, J.-H., Härmä, T., Korhonen, M.-R., Saarinen, M. & Virtanen, Y. (2009). Suomen kansantalouden materiaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi ENVIMAT-mallilla. Suomen ympäristö 20/2009, Helsinki.

Päivitetty 8.1.2010