Suurituloisuus on pysyvämpää kuin pienituloisuus

  1. Pienituloisimpien joukossa eniten iäkkäitä naisia
  2. Pysyvän pienituloisuuden riski suurin vähän koulutetuilla
  3. Ylimmässä tulokymmenyksessä pysyneissä eniten vuonna 1947 syntyneitä miehiä
  4. Hyvä koulutus takaa aseman ylimmässä tuloryhmässä
  5. Alimmasta ylimpään tuloluokkaan nousseissa eniten vuonna 1978 syntyneitä naisia
  6. Ylimmästä alimpaan tuloluokkaan pudonneissa eniten 1988 syntyneitä
  7. Asuntokunnalla suuri merkitys ihmisten toimeentuloon
  8. Opiskelu ja itsenäistyminen heikentävät tuloasemaa
  9. Koulutus selittää tuloliikkuvuutta ylöspäin

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Koulutus selittää tuloliikkuvuutta ylöspäin

Monet tekijät vaikuttavat henkilöiden tuloliikkuvuuteen. Luonnollisesti henkilön saamilla tuloilla ja tulojen muutoksilla on suuri merkitys siihen, missä kohden tulojakaumaa hän kulloinkin on. Mutta henkilöiden asemaan tulojakaumassa vaikuttaa paljon sekin, millaisessa kotitaloudessa he kulloinkin elävät. Tällöin henkilöiden taloudelliseen asemaan vaikuttavat myös kotitalouksien muiden jäsenten tulot.

Myös silloin kun tuloissa ei tapahdu muutoksia, voi asema tulojakaumassa muuttua. Kotitalouksien rakenteet muuttuvat koko ajan kotitalouksien jäsenten syntymien, kuolemien ja muuttojen seurauksena. Nämä muutokset välittyvät henkilöiden toimeentuloon.

Tämä selvitys vahvisti käsitystä, että pienituloisilla iäkkäillä henkilöillä tuloliikkuvuus on vaatimatonta. Kaikista heikoimmassa asemassa näyttävät olevan ennen vuotta 1930 syntyneet naiset, jotka kaiken lisäksi asuvat pääasiassa yksin. Heidän toimeentulonsa koostuu pääasiassa pienestä kansaneläkkeestä, eivätkä kotitalouden muut jäsenet ole turvaamassa heidän toimeentuloaan. Siten heidät on jo korkean ikänsä vuoksi tuomittu pysymään pienituloisimpien joukossa koko loppuelämänsä ajan.

Miehistä suurin pienituloisissa pysyttelevä ryhmä koostuu 1940-luvun lopussa ja 1950-luvun alussa työelämästä syrjäytyneistä miehistä. Tutkimusperiodin alussa heidän ollessaan viisikymppisiä toimeentulo tuli pääasiassa työttömyysturvaetuuksista, mutta kymmenen vuotta myöhemmin kuusikymppisinä pääasiallinen toimeentulolähde oli vaihtunut työkyvyttömyysetuuksiksi.

Myös suurituloisimpien joukossa pysyttelevät ovat pääasiassa 1940-luvun jälkipuoliskolla syntyneitä miehiä ja naisia. Suurin todennäköisyys pysyä suurituloisimpien joukossa oli 1945 syntyneillä miehillä ja 1948 syntyneillä naisilla.

Suurituloisimpien joukossa pysyvyyttä selittää hyvä koulutus, mikä on tuonut tähän ryhmään kuuluville hyvät tulot palkansaajina, yrittäjinä tai omaisuuden tuotoilla elävinä. Aina ei kuitenkaan hyvään menestykseen ole tarvittu huippukoulutusta, sillä noin joka kymmenenneltä huipputuloisena pysyneeltä puuttui tutkinto kokonaan tai heillä oli pelkkä perusasteen koulutus.

Pienituloisimpien joukosta suurituloisimpien joukkoon kohonneet olivat pääasiassa 1970-luvulla syntyneitä miehiä ja naisia. Nousua selittää koulutus ja sen tuomat hyvät ansiot joko palkansaajina tai yrittäjinä. Toisaalta tämänkään ryhmän kohoaminen tulojakaumassa ei aina johdu paremmasta koulutuksesta, sillä kolmella viidestä koulutus ei ollut parantunut.

Suurituloisimpien joukosta tulojakauman pohjalle pudonneet ovat pääasiassa opiskelemaan muuttaneita nuoria, jotka olivat syntyneet lähinnä 1980-luvulla. Lapsina he olivat eläneet hyvin toimeentulevien vanhempiensa kanssa, mutta kotoa pois muutettuaan heidän taloudellinen asemansa huononi. Toki heidän taloudellinen asemansa ei ehkä todellisuudessa ole aivan niin ankea, koska käytetystä tutkimusaineistosta puuttuu opiskelijakotitalouksille tyypillinen tulojen lähde, toisilta kotitalouksista saatu taloudellinen apu. Näihin kuuluu muun muassa omilta vanhemmilta saatu rahallinen tuki.

Lähde:

Tulonjaon kokonaistilasto 2008. Tilastokeskus 2009. Tilastokeskus. Tulot ja kulutus 2009. www.tilastokeskus.fi.

____________

Ekvivalentti tulo muodostetaan jakamalla kotitalouden jäsenten yhteenlasketut tulot kotitalouden kulutusyksikköluvulla, jolloin erikokoisten kotitalouksien tulojen vertailu on järkevää.

Laatikko 1.

Aineistona tulonjaon kokonaisaineistot

Tilastokeskuksessa on 2000-luvulla kehitetty tulonjakotilastoinnin tarpeisiin koko väestön kattavia tulonjaon kokonaisaineistoja. Ne on saatu yhdistelemällä useita väestö- ja tulorekisteriaineistoja. Aineistot soveltuvat erinomaisesti "dynaamisiin tulonjakoanalyyseihin" kuten tuloliikkuvuuden tutkimiseen. Tulonjaon kokonaisaineistoja on saatavissa vuodesta 1995 alkaen. Viimeisin aineisto on vuodelta 2008.

Uusimmassa tulonjaon kokonaistilastossa on kuvattu väestön taloudellista asemaa tulokymmenyksittäin vuosittain aikavälillä 1998-2008 (Tulonjaon kokonaistilasto 2008). Tässä selvityksessä asetelmaa rajattiin vielä siten, että mukaan tarkasteluun otettiin vain ne henkilöt, jotka ovat olleet mukana asuntokuntaväestössä jokaisen vuoden lopussa vuosina 1998-2008. Tutkimusaineistossa (kohdeperusjoukossa) on 4 378 000 henkilöä, mutta tässä artikkelissa käsitellään ainoastaan tulojakauman ääripäitä - pieni- ja suurituloisinta osaa väestöstä.

Pienituloisia edustaa se osa väestöä, joka kuuluu alimpaan kymmenesosaan eli desiiliin. Suurituloisia ovat ylimpään kymmenesosaan kuuluneet. Tulokymmenykset on muodostettu kullekin vuodelle erikseen asuntokunnan ekvivalentin käytettävissä olevan rahatulon perusteella. Tulonjakotutkimuksissa tutkimusyksikkönä on kotitalous (asuntokunta). Taustalla on oletus, että kotitalouden kaikkien jäsenten tulot ovat tasapuolisesti kaikkien käytössä.

Tarkastelun kohteena on neljä osajoukkoa:
-  Vuosina 1998 ja 2008 pienituloisimpaan tulokymmenykseen kuuluneet henkilöt.
   Tässä joukossa on 123 600 henkilöä.
-  Vuosina 1998 ja 2008 suurituloisimpaan tulokymmenykseen kuuluneet 193 200 henkilöä.
-  Vuonna 1998 pienituloisimpaan tulokymmenykseen, mutta vuonna 2008 suurituloisimpaan
   tulokymmenykseen kuuluneet. Tässä ryhmässä on 14 800 henkilöä.
-  Vuonna 1998 suurituloisimpaan tulokymmenykseen, mutta vuonna 2008 pienituloisimpaan
   tulokymmenykseen kuuluneet 14 700 henkilöä.

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 15.3.2010

Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Artikkelit > Suurituloisuus on pysyvämpää kuin pienituloisuus

Navigointi

Artikkelit

På svenska In English Tulostusversio
Hakemisto| Sivukartta| Palaute| Yhteystiedot
Förstasidan| Home
Etusivu Tilastot Tietoa tilastoista Tiedonkeruut Tuotteet ja palvelut Ajankohtaista Tilastokeskus

Haku

Tilastokeskus
Tilastokeskus PalloVaihde 029 551 1000 PalloYhteystiedot PalloTekijänoikeudet ja käyttöehdot PalloPalaute