Koko dokumentti yhdellä sivulla
Resurssinäkökulman perusteluna oli se, että resurssien tarkastelu mahdollisti tarvenäkökulmaa paremmin hyvinvoinnin prosessinomaisen luonteen huomioon ottamisen. Lisäksi ajateltiin, että yhteiskuntapoliittisen päätöksenteon vaikutus hyvinvointiin tapahtui resurssien välityksellä. (Talousneuvosto 1972a, 34-35).
Resurssien käyttöä elintason kuvaamisessa perusteltiin myös sillä, että ne olivat sosiaalipolitiikan kohteita. Tällöin oli kiinnitettävä ennen kaikkea huomiota niihin resursseihin, joiden suhteen yhteiskunnassa vallitsi niukkuutta, ja joiden puutetta voitiin pitää yleisesti tunnustettuina epäkohtina. Epäkohtiin ajateltiin voitavan vaikuttaa lähinnä kasvu-, tulonjako- ja tulonsiirtopolitiikan keinoin. (Talousneuvosto 1972b, 15-18, 21.)
Taustalla oli myös ajatus ihmisistä autonomisina tulonkäyttöyksikköinä, joiden toimintaa tai rahankäyttöä ei haluttu kyseenalaistaa. Resurssinäkökulma tarkasteli yksilöä aktiivisena olentona, joka resurssejaan käyttämällä kontrolloi ja ohjasi elinolojaan (United Nations 1966, 9). Resursseja oli myös helpompi mitata kuin tarpeita (Erikson - Uusitalo 1987, 189).
Päivitetty 7.6.2010
Tilastokeskus
Vaihde 09 17 341
Yhteystiedot
Tekijänoikeudet ja käyttöehdot
Palaute |