Kulttuurin tuotanto keskittyy pääkaupunkiseudulle
- Varsinais-Suomi kakkosalue kulttuurin taloudessa
- Perinteinen joukkotiedotus ratkaisevassa roolissa
- Pk-seutu omassa sarjassaan intensiteettivertailussa
- Työllisyysintensiteetit kaikkialla korkeampia
- Keskittymisen vääjäämättömyys ja aluepolitiikka
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Työllisyysintensiteetit kaikkialla korkeampia
Työllisyyden kulttuurista intensiteettiä voidaan laskea samalla tavalla eli alueen kulttuuristen alojen työntekijöiden osuudella kaikista alueen työllisistä. Kulttuurialojen työllisyyden intensiteetti on kaikilla alueilla selvästi suurempi kuin arvonlisäysintensiteetti (Kartta 2). Keskimäärin ero on yksi prosenttiyksikkö työllisyyden hyväksi. Tämä johtuu siitä, että kulttuuri on yleensä varsin työvoimaintensiivistä toimintaa.
Kartta 2. Kulttuurialojen osuus alueen kaikista työllisistä 2007
Vuoden 2007 aluerajat. Lähde: Tilastokeskus
Pääkaupunkiseudulla tärkeimmät kulttuurin työllistäjät eroavat selvästi muista alueista. Suurimmat alaryhmät ovat mainonta, arkkitehti- ja muotoilupalvelut, radio- ja televisiotoiminta sekä kulttuuritapahtumien järjestäminen.
Suurin ero työllisyyden hyväksi verrattuna arvonlisäysosuuteen on Itä-Uudellamaalla, jonka kulttuurinen työllisyysindeksi ainoana ylittää koko maan keskiarvon pääkaupunkiseudun lisäksi. Perinteisen, painetun joukkotiedotuksen iso rooli Itä-Uudellamaalla on tärkein selittävä tekijä: puolet alueen kulttuurin työllisistä toimii näillä aloilla.
Alueiden järjestys on työllisyysintensiteetin osalta suurin piirtein sama kuin arvonlisäyksen kohdalla. Varsinais-Suomi kuitenkin jää työllisyysintensiteetin vertailussa maan keskiarvon alle ja Itä-Uudenmaan taakse kolmanneksi. Painetulla joukkoviestinnällä on Varsinais-Suomessakin iso merkitys, kuitenkin vain neljännes maakunnan kulttuurin työllisistä toimii perinteisen joukkotiedotuksen parissa.
Päivitetty 15.4.2010