Suomi ja Ruotsi panostavat eniten t&k-toimintaan
- Tutkimusintensiteettimme kehitys maailman huippua
- Suomi saattanut jo ohittaa Ruotsin
- Syntyykö t&k-toiminnan tuloksena innovaatioita?
Koko dokumentti sivutettuna
Kirjoittaja: Tero Luhtala on yliaktuaari Tilastokeskuksen tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta -vastuualueella. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 6/2010.
Suomessa tutkimukseen ja tuotekehitykseen
käytetyt varat olivat miltei 7 miljardia euroa ja Ruotsissa reilut
12 miljardia euroa vuonna 2008. Molemmat ovat ainoita jäsenmaita,
joiden t&k-menot ylittävät EU:n tavoitteen, kolme prosenttia
bkt:sta. Suomessa osuus hipoi viime vuonna jo neljää
prosenttia.
_____________________
Tutkimus- ja kehittämistoimintaa (t&k) on Suomessa tilastoitu vuodesta 1971 alkaen. Tilastokeskus oli aikoinaan mukana OECD:n työryhmässä käynnistämässä alan tilastointia, joten alan tilastojen historia ei käytännössä pidemmälle menneisyyteen voisi ulottuakaan. T&k-toimintatilastoa laadittiin tilastovuoteen 1997 saakka joka toiselta vuodelta, sen jälkeen vuosittain. Lisäksi vuosina 1994 ja 1996 toteutettiin ns. välikyselyt, joissa kerättiin keskeisimmät yrityssektoria koskevat t&k-toimintatiedot.
T&k-toiminnan menot ovat kasvaneet poikkeuksetta koko tilaston historian ajan. 1990-luvun alun lamavuosina kasvu hieman hidastui ja yritysten t&k-menot reaalisesti laskivatkin. Koko 1990-luvun jälkipuolisko oli kuitenkin jälleen t&k-menojen nopean kasvun aikaa, vuosittainen menojen lisäys oli parhaimmillaan 500 miljoonan euron luokkaa. T&k-panostuksissa yllettiin joka vuosi runsaan 10 prosentin reaalikasvuun, vuosina 1996 ja 1999 jo 15 prosentin paikkeille.
Yrityksissä, korkeakoulu- sekä julkisella sektorilla harjoitetun t&k-toiminnan kokonaistutkimusmenoiksi tilastoitiin vuonna 1971 noin 73 miljoonaa euroa. Vuonna 2008 lähestyttiin jo 7 miljardin euron rajaa. Käyvin hinnoin vertaillen t&k-menot ovat vuosien saatossa miltei satakertaistuneet. Reaalisesti menot ovat vuodesta 1975 vuoteen 2008 "ainoastaan" kymmenkertaistuneet. Yrityssektorin osuus t&k-menoista oli 74 prosenttia vuonna 2008.
Viimeaikaisen taantuman myötä näyttää siltä, että t&k-menojen kasvu olisi nyt taittumassa. Kehityksen todellinen suunta selviää myöhemmin syksyllä, kun tutkimus- ja kehittämistoiminnan vuoden 2009 tilastotiedot julkaistaan.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot Suomessa vuosina 1971 - 2009
| Vuosi | T&k-menot milj. € | ||||
| Yhteensä | Yritykset | Julkinen sektori* |
Korkea- koulusektori |
T&k-menojen bkt-osuus ** |
|
| 1971 | 73,0 | 39,9 | 17,9 | 15,4 | .. |
| 1973 | 105,0 | 55,9 | 25,7 | 23,4 | .. |
| 1975 | 160,5 | 83,5 | 42,6 | 34,4 | 0,89 |
| 1977 | 218,4 | 113,5 | 59,3 | 45,7 | 0,97 |
| 1979 | 294,0 | 161,1 | 79,1 | 53,8 | 1,02 |
| 1981 | 418,0 | 238,5 | 110,3 | 68,8 | 1,11 |
| 1983 | 610,0 | 346,6 | 133,0 | 130,4 | 1,30 |
| 1985 | 882,7 | 518,4 | 179,8 | 184,5 | 1,54 |
| 1987 | 1 142,3 | 673,1 | 233,5 | 235,7 | 1,72 |
| 1989 | 1 501,2 | 924,8 | 286,1 | 290,2 | 1,78 |
| 1991 | 1 711,0 | 975,1 | 357,5 | 378,0 | 2,01 |
| 1993 | 1 795,8 | 1 048,5 | 379,7 | 367,5 | 2,14 |
| 1995 | 2 172,4 | 1 373,4 | 374,4 | 424,6 | 2,26 |
| 1997 | 2 904,9 | 1 916,7 | 408,7 | 579,6 | 2,71 |
| 1998 | 3 354,5 | 2 252,8 | 443,8 | 657,9 | 2,88 |
| 1999 | 3 879,0 | 2 643,9 | 470,1 | 764,8 | 3,17 |
| 2000 | 4 422,6 | 3 135,9 | 497,4 | 789,3 | 3,35 |
| 2001 | 4 619,0 | 3 284,0 | 500,9 | 834,1 | 3,32 |
| 2002 | 4 830,3 | 3 375,1 | 529,7 | 925,6 | 3,37 |
| 2003 | 5 005,0 | 3 527,9 | 515,4 | 961,7 | 3,44 |
| 2004 | 5 253,0 | 3 683,5 | 530,1 | 1 039,8 | 3,45 |
| 2005 | 5 473,7 | 3 876,9 | 554,7 | 1 042,1 | 3,48 |
| 2006 | 5 761,2 | 4 107,8 | 574,2 | 1 079,2 | 3,48 |
| 2007 | 6 242,7 | 4 513,4 | 564,7 | 1 164,6 | 3,47 |
| 2008 | 6 871,1 | 5 102,0 | 588,5 | 1 180,6 | 3,72 |
| Korkeakoulusektori
sisältää yliopistolliset keskussairaalat vuodesta 1997 ja ammattikorkeakoulut vuodesta 1999 alkaen. Julkinen sektori sisältää kuntia vuodesta 2007 alkaen. Julkisen sektorin, korkeakoulusektorin ja sektoreiden yhteenlasketut vuoden 1985 tiedot ovat arvioita. Korkeakoulusektorin vuosien 1973 ja 1977 tiedot ovat arvioita. * ml. YVT (yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta) ** bkt 2006 - 2008 Tilastokeskuksen ennakkotietoja |
|||||
Lähde: Tilastokeskus, tiede-, teknologia- ja tietoyhteiskuntatilastot
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot sektoreittain vuosina 1971 - 2008
Lähde: Tilastokeskus, tiede-, teknologia- ja tietoyhteiskuntatilastot
Tutkimusintensiteettimme kehitys maailman huippua
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan bruttokansantuoteosuus jäi Suomessa vielä tilastoinnin alkuaikoina vajaaseen prosenttiin. Kehitys oli sittemmin nousujohteinen aina vuoteen 1994 saakka, jolloin saavutettiin 2,3 prosentin taso. Sen jälkeen bkt-osuus kehittyi suotuisasti 1990-luvun loppua kohti.
2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen onkin sitten ollut Suomessa t&k-intensiteetin tasaantumisen aikaa. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen saavutettua 3,5 prosentin bkt-osuuden tason ei osuus juurikaan ole muuttunut ennen vuotta 2008.
Kansainvälisissä vertailuissa muutos ei vielä näy, mutta Tilastokeskuksen mukaan t&k-intensiteetti on noussut vuonna 2008 yli 3,7 prosenttiin ja vuonna 2009 arviolta jo 4 prosentin paikkeille. Tämä viimeaikainen nopea nousu ei kuitenkaan yksinomaan johdu kasvaneista t&k-panostuksista, vaan myös taantuman myötä supistuneesta bruttokansantuotteesta.
Tutkimusintensiteetti on t&k-menojen kuvaajana kansainvälisesti käytetyin tunnusluku, jonka kautta eri maiden tutkimuspanosta yleisimmin vertaillaan. Tutkimuksella ja kehitystyöllä ei välttämättä aina tarkoiteta samaa, mistä johtuen indikaattorin käyttöön liittyy epävarmuustekijöitä. Siitä huolimatta tutkimusintensiteetti tunnuslukuna kertoo varsin hyvin kunkin maan panostuksesta tieteeseen ja teknologiaan.
Suomi saattanut jo ohittaa Ruotsin
T&k-menojen 3,7 prosentin bkt-osuudellaan Suomi on tukevasti maailman kärkimaiden joukossa. Ykköstilaa indikaattorin osalta pitää Israel, jossa t&k-menojen bkt-osuus hipoo viittä prosenttia. Ruotsi menetti Israelille johtopaikkansa vuonna 2000.
T&k-menojen bkt-osuus vuosina 1975 - 2008
Osittain ennakkotietoja tai arvioita.
Lähde: OECD, Main Science and Technology Indicators 2009 - 2
Ruotsissa t&k-menojen nousujohteinen kehitys oli vuosituhannen vaihteeseen saakka pitkälti vastaavanlainen kuin Suomessa. Sittemmin Ruotsissakaan rahamääräiset panostukset tutkimus- ja kehittämistoimintaan eivät enää pysyneet bruttokansantuotteen kasvuvauhdissa, vaan osuus jäi 3,7 prosentin paikkeille.
Ruotsista ei vielä toistaiseksi ole käytettävissä vuotta 2008 koskevia lopullisia tietoja, mutta Suomi on saattanut jo ohittaa länsinaapurinsa t&k-intensiteetissä. Ruotsissa t&k-toimintaan käytettiin vuonna 2008 arviolta 118,2 miljardia kruunua (12,3 mrd €). Yritysten osuus tästä oli Suomen tavoin kolme neljännestä. Reaalisesti t&k-menot eivät Ruotsissa ole juurikaan nousseet enää vuoden 2001 jälkeen.
Ruotsi ja Suomi ovat Euroopan unionin ainoat jäsenmaat, jotka ovat yltäneet Euroopan neuvoston Lissabonin strategiassa ja myöhemmin Barcelonan asiakirjassa tavoitteeksi asetettuun t&k-menojen 3 prosentin bkt-osuuteen vuoteen 2010 mennessä. Nyttemmin kyseinen EU:n laajuinen tavoite on Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti siirretty vuosikymmenellä eteenpäin. Ruotsissa "maaginen" raja ylittyi jo vuonna 1993, Suomessakin 1999. EU27-alueella osuus on 1,77 prosenttia ja OECD-maissa 2,28 prosenttia.
Syntyykö t&k-toiminnan tuloksena innovaatioita?
Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla aikaansaatujen tulosten tai vaikutusten arvioiminen ei ole yksiselitteistä. Tuloksista voidaan saada viitteitä patentoinnin, korkean teknologian tuotannon ja ulkomaankaupan, bibliometristen indikaattoreiden ja myös innovaatiotoiminnan kautta.
Innovaatiotutkimuksen 2008 mukaan 46,8 prosenttia suomalaisista yrityksistä harjoitti innovaatiotoimintaa vuosina 2006 - 2008. Osuus pieneni edellisen, vuosien 2004 - 2006 tutkimuksen 51,4 prosentista, mutta oli kuitenkin suurempi kuin vuosina 2002 - 2004 (43,3 %). Ruotsissa sen sijaan innovaatiotoimintaa harjoittaneiden yritysten osuus kasvoi 44,6:sta 53,9 prosenttiin kaudesta 2004 - 2006 kauteen 2006 - 2008.
EU27-alueella (Ranska poislukien) innovatiivisten yritysten osuus vuonna 2006 oli 38,8 prosenttia. Saksassa tutkimukseen vastanneista yrityksistä 62,6 prosenttia raportoi harjoittaneensa innovaatiotoimintaa, vaikkakin maan t&k-intensiteetti (2,53 % vuosina 2006 ja 2007) jäi selvästi jälkeen Ruotsista ja Suomesta.
Yritysten Suomessa vuonna 2008 harjoittaman innovaatiotoiminnan (tuote- ja prosessi-innovaatiot) menot olivat kaikkiaan 7 miljardia euroa. Ruotsissa summa nousi 145,5 miljardiin kruunuun, eli 15,1 miljardiin euroon. Suomessa noin 66 ja Ruotsissa 58 prosenttia innovaatiomenoista oli yritysten itse harjoittaman t&k-toiminnan menoja, loput muualta tilattua t&k:ta sekä muita hankintoja.
Suomessa yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta vuonna 2008 hieman vajaat 16 prosenttia kertyi vuosina 2006 - 2008 markkinoille tuoduista innovaatioista. Ruotsissa vastaava osuus oli 18 prosenttia. EU:n laajuinen vertailu vuodelta 2006 paljastaa, että t&k-panostuksista huolimatta uusien tuotteiden tai palveluiden osuus yritysten liikevaihdosta ei Suomessa, kuten ei Ruotsissakaan, nouse juurikaan muita jäsenmaita korkeammaksi. Kun koko EU27-alueella yritysten liikevaihdosta 13,4 prosenttia perustuu innovaatioihin, jäävät Suomen (15,7 %) ja Ruotsin (15,0 %) osuudet jälkeen mm. Saksasta (19,2 %). Tässäkin asiassa Saksa osoittaa tehokkuutensa.
Tuoteinnovaatioiden osuus yritysten liikevaihdosta maittain vuonna 2006
| Maa | % liikevaihdosta |
| Malta | 28,6 |
| Kreikka | 25,7 |
| Saksa | 19,2 |
| Romania | 18,5 |
| Slovakia | 16,7 |
| Espanja | 15,9 |
| Suomi | 15,7 |
| Ruotsi | 15,0 |
| Tsekki | 14,7 |
| Viro | 13,7 |
| Itävalta | 13,6 |
| EU-27* | 13,4 |
| Portugali | 13,3 |
| Slovenia | 13,3 |
| Irlanti | 12,6 |
| Luxemburg | 12,5 |
| Liettua | 12,4 |
| Kypros | 12,3 |
| Alankomaat | 10,9 |
| Unkari | 10,5 |
| Bulgaria | 10,3 |
| Puola | 10,1 |
| Belgia | 9,3 |
| Italia | 9,1 |
| Britannia | 8,5 |
| Tanska | 7,8 |
| Latvia | 3,4 |
| * pl. Ranska | |
Lähde: Eurostat
Innovaatiotoimintaa vuosina 2004 - 2006 harjoittaneet yritykset maittain
* pl. Ranska
Lähde: Eurostat, Innovaatiotutkimus CIS 2006
______________________
Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla (t&k) tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi ja tiedon käyttämistä uusien sovellusten löytämiseksi. Kriteerinä on, että toiminnan tavoitteena on jotain olennaisesti uutta. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan sisällytetään perustutkimus, soveltava tutkimus sekä kehittämistyö.
Innovaatiotoiminnalla tarkoitetaan toimenpiteitä, jotka tuottavat tai joiden tavoitteena on tuottaa yrityksen kannalta uusia tai parannettuja tuotteita tai prosesseja. Innovaatiotoimintaa harjoittaneiksi yrityksiksi katsotaan innovaatioita käyttöönottaneiden yritysten lisäksi ne, joilla on ollut innovaatioiden kehittämiseen tähtääviä, joko edelleen tarkastelujakson jälkeen jatkuneita tai jo tarkastelujaksolla keskeytyneitä projekteja.
Innovaatiotoimet käsittävät tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisäksi koneiden ja laitteiden hankinnan sekä osaamisen hankinnan ja koulutuksen, kun näiden nimenomaisena tavoitteena on kehittää tai käyttöönottaa tuote- tai prosessi-innovaatioita. Innovaatiotoimiin lasketaan myös toimet innovaatioiden markkinoille tuomiseksi sekä muut tarvittavat toimet innovaatioiden käyttöönottamiseksi, kuten erilaiset selvitykset, testaaminen ja tekniset valmistelutoimet.
Viime vuosina innovaatiokäsitettä on laajennettu kattamaan organisaatio- ja markkinointi-innovaatiot.
______________________
Vuosittaisen tutkimus- ja kehittämistoimintatilaston lisäksi Tilastokeskus toteuttaa joka toinen vuosi yrityksille suunnattuja innovaatiotutkimuksia osana Eurostatin koordinoimaa EU:n jäsenmaiden hanketta (Community Innovation Survey, CIS). Joissakin maissa tilastokyselyt on yrityssektorin osalta yhdistetty. Nämä tilastot mittaavat osin samaa ilmiötä, sillä t&k-toiminnan menot sisältyvät kokonaisuudessaan innovaatiomenoihin.
Myös Euroopan komissiolla on Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti tavoitteena kehittää uusi indikaattori, joka heijastaisi t&k- ja innovaatiointensiteettiä. Mm. määritelmälliset eroavuudet tekevät niiden yhdistämisen kuitenkin haasteelliseksi. Toistaiseksi tietoja on saatavilla ainoastaan yritysten harjoittamasta innovaatiotoiminnasta, julkisen sektorin osalta tilastointi on parhaillaan pilottivaiheessa.
Suomi noudattaa tutkimus- ja kehittämistoiminta- sekä innovaatiotilastojensa laadinnassa OECD:n Frascati Manual ja Oslo Manual -käsikirjojen suosituksia.
Päivitetty 7.9.2010