Rakentamisen toimialakatsaus II/2010

Koko dokumentti sivutettuna


Kirjoittaja: Mika Sirviö (09) 1734 2723
rakennus.suhdanne@tilastokeskus.fi
Fokus: Bo Salmén, pääekonomisti, Rakennusteollisuus RT ry

Asuinrakentaminen vetää yhä rakentamista

Rakennusyritysten toiminta on piristynyt. Tätä kuvaa liikevaihdon kääntyminen selvään kasvuun. Rakennusyritysten liikevaihto kasvoi huhti-kesäkuussa 9,4 prosenttia vuoden takaiseen vastaavaan kolmen kuukauden jaksoon verrattuna. Liikevaihdon kehitys koheni alkuvuoteen nähden, sillä vuoden ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto väheni lähes 8 prosenttia. Poiketen talonrakentamisesta ja erikoistuneesta rakennustoiminnasta maa- ja vesirakentamisen liikevaihto supistui yhä toisella neljänneksellä.

Vuoden toisella neljänneksellä uudisrakentamisen volyymi-indeksi kääntyi nousuun, kuten aloitusten ja myönnettyjen rakennuslupien alkuvuoden kehitys antoi odottaa. Uudisrakentamisen volyymi-indeksi kasvoi huhti-kesäkuussa 15,2 prosenttia edellisen vuoden huhti-kesäkuuhun verrattuna. Investointihalukkuus liike- ja toimistorakennuksiin sekä teollisuus- ja varastorakennuksiin on edelleen vähäistä. Huolimatta asuin- ja julkisten palvelurakennusten lupien kuutiomäärään kasvun jatkumisesta toisella neljänneksellä myönnettyjen lupien kokonaiskuutiomäärä oli kuitenkin 4 prosenttia edellisvuotta matalampi. Tammi-kesäkuussa asuinrakennusten lupakuutiot kasvoivat 60 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta mutta liike- ja toimistorakennusten lupakuutiot vähenivät 26 prosenttia ja teollisuus- ja varastorakennusten lupakuutiot 8 prosenttia.

Rakentamisen työllisten lukumäärä on edelleen viime vuotta alhaisempi, toisella neljänneksellä työllisiä oli 2,7 prosenttia vähemmän kuin 2009. Työllisten lukumäärän supistuminen on kuitenkin hidastunut ensimmäiseen neljännekseen verrattuna ja talonrakentamisten työllisten määrä on jopa kasvanut 2,7 prosenttia vuoden takaisesta. Talonrakentamisessa myös tehdyt työtunnit ovat lisääntyneet. Onkin ollut vain ajan kysymys milloin talonrakentamisen lupien, aloitusten ja liikevaihdon nousu näkyy myös työllisten määrässä. Huolestuttavampaa on rakentamisen avoimien työpaikkojen määrän 44 prosentin lasku verrattuna vuoden 2009 toiseen neljännekseen.

Sivun alkuun

Valmistuneiden asuntojen määrä on vielä viime vuotta alhaisemmalla tasolla

Tammi-kesäkuussa 2010 valmistui 10 900 uutta asuntoa, joista 40 prosenttia oli kerrostaloasuntoja, 45 prosenttia omakotiasuntoja ja 15 prosenttia rivitaloasuntoja. Valmistuneiden asuntojen määrä on odotetusti vielä alhaisemmalla tasolla kuin viime vuoden tammi-kesäkuussa, laskua oli 14 prosenttia. Samana ajanjaksona aloitettiin 13 600 asunnon rakentaminen. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla on tyypillisesti aloitettu 51 - 57 prosenttia vuoden aikana aloitetuista asunnoista. Tämä viittaisi siihen, että tämän vuoden aikana tullaan käynnistämään noin 25 000 asunnon rakentaminen, mikä on alkuvuoden näkymiä vähemmän. Ensimmäisen neljänneksen tietojen perusteella oli odotettavissa jopa 30 000 uuden asunnon rakennustöiden aloittaminen tämän vuoden kuluessa. Koska asuinrakennusten lupien kuutiomäärät kuitenkin jatkoivat voimakasta kasvuaan, saattaa loppuvuonna olla edessä tyypillistä suurempi määrä aloituksia.

Kuvio 1. Myönnetyt rakennusluvat ja aloitetut asunnot, kappaletta

Sivun alkuun

Kuluttajien luottamus Suomen talouteen vahvistui

Kuluttajien oman talouden tilaa ja näkymiä menneen ja tulevan 12 kuukauden aikajaksolta kuvaavan Tilastokeskuksen tuottaman mikrotalouden indikaattorin pisteluku on pysytellyt 30 tuntumassa.

Kuluttajien näkemyksiä Suomen taloudesta ja työttömyydestä kuvaava makrotalouden indikaattori on joulukuun 2008 pisteluvusta -39,2 vahvistunut huomattavasti elokuuhun 2010. Elokuun pisteluku 15,7 on korkein sitten heinäkuun 2000, joten kuluttajien luottamuksen vahvistumistrendi Suomen talouteen jatkuu edelleen.

Kuvio 2. Kuluttajabarometri, mikro- ja makrotalouden indikaattorit

Vuoden sisällä 8 prosenttia kotitalouksista aikoi melko tai hyvin varmasti ostaa asunnon. Vastaava osuus oli viime vuoden elokuussa 7 prosenttia. Myös asunnon peruskorjausaikomukset ovat nousseet, 24 prosenttia kotitalouksista aikoo käyttää rahaa peruskorjauksiin seuraavan 12 kuukauden aikana.

Sivun alkuun

Maa- ja vesirakentamisessa mahdollinen käänne parempaan

Vuoden 2010 toisella neljänneksellä maa- ja vesirakentamisen liikevaihto laski 7,5 prosenttia vuodesta 2009. Kesäkuun liikevaihdon 0,2 prosentin kasvu vuoden takaisesta ei riittänyt kääntämään koko neljänneksen kasvua positiiviseksi. Koska kasvussa olevan talonrakentamisen pohjarakentaminen on merkittävä kysynnän lähde maa- ja vesirakennusalan yrityksille, voi maa- ja vesirakentaminenkin kääntyä kasvu-uralle viimeisenä rakentamisen päätoimialoista.

Kuvio 3. Maa- ja vesirakennusyritysten liikevaihtoindeksin vuosimuutos, % 1)

1) muutos on alkuperäisen sarjan kolmen viimeisimmän kuukauden keskiarvon muutos verrattuna edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta

Maa- ja vesirakentamisen yritysten maksama palkkasumma jatkoi laskuaan toisella neljänneksellä, palkkasumma kasvoi viime vuodesta ainoastaan huhtikuussa 0,7 prosentilla. Toukokuussa palkkasumma supistui 9,9 prosentilla ja kesäkuussa 8,3 prosentilla. Palkkasumma pieneni myös heinäkuussa 9,6 prosentilla.

Maa- ja vesirakentamisen myynnin määrän supistuminen hidastui toisen neljänneksen loppua kohden. Myynnin määrä laski huhtikuussa 19,4 prosenttia, toukokuussa 12,7 prosenttia ja kesäkuussa enää 2,9 prosenttia. Myynnin määrä lasketaan poistamalla liikevaihdosta myyntihintojen muutosten vaikutukset.

Sivun alkuun

Rakennuskustannusten kasvu jatkuu tasaisena

Rakennuskustannukset ovat nousseet 1,6 prosenttia elokuusta 2009 elokuuhun 2010. Rakennuskustannusten kuukausimuutos heinäkuusta elokuuhun oli vain 0,1 prosenttia. Rakentamisen työkustannukset laskivat 0,1 prosenttia ja muut kustannukset 0,2 prosenttia. Tarvikehinnat jatkoivat nousuaan, kuukausimuutos oli 0,2 prosenttia.

Rakennusteknisten töiden tarvikkeiden hinnat kallistuivat elokuussa 4,1 prosenttia vuoden takaisesta. Sähkötarvikkeiden hinnat ilman talouskojeita nousivat 2,6 prosenttia ja maalaustarvikkeiden 3,7 prosenttia. LVI-tarvikkeiden hinnat laskivat 0,1 prosenttia.

Maarakennusalalla kustannusten nousu on ollut suurempaa verrattuna viime vuoteen. Maarakennuskustannusindeksin mukaan kustannukset ovat nousseet 2,1 prosenttia elokuusta 2009 elokuuhun 2010. Erityisesti ovat nousseet päällysteiden hinnat, 7,2 prosenttia, ja betonirakenteiden hinnat, 6,5 prosenttia. Myös maarakennusalan konekustannukset ovat jatkaneet nousuaan viime vuodesta, konekustannukset nousivat 2,3 prosenttia vuoden 2009 elokuusta vuoden 2010 elokuuhun. Konekustannuksia nosti etenkin polttoaineiden kallistuminen. Nousua hillitsivät korkokulujen lasku sekä välillisten palkkojen aleneminen.

Kuvio 4. Rakennuskustannusindeksi, tarvikehinnat

Sivun alkuun

Asuintalojen uudisrakentaminen on pääsemässä vauhtiin

Toisella neljänneksellä uudisrakentamisen volyymi-indeksi kasvoi 15,2 prosenttia edellisen vuoden toiseen neljännekseen verrattuna Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan. Asuinrakentamisen volyymi kasvoi voimakkaimmin, 73,2 prosenttia, muun kuin asuinrakentamisen volyymi väheni vastaavalla ajanjaksolla lähes 13 prosenttia.

Rivi- ja ketjutalojen volyymi kasvoi yli kaksinkertaiseksi viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Asuinkerrostalojen volyymi kasvoi 79 prosenttia ja erillisten pientalojen volyymi 67 prosenttia vuoden 2009 huhti-kesäkuusta.

Kuvio 5. Uudisrakentamisen volyymi-indeksi 2005=100, trendit

Teollisuus- ja varastorakennuksien volyymi laski 41,2 prosenttia. Myös liike- ja toimistorakennusten volyymi väheni yhä, 19,2 prosenttia viime vuoden huhti-kesäkuuhun verrattuna. Vapaa-ajan asuinrakennusten, liikenteen rakennusten, julkisten palvelurakennusten, opetusrakennuksien, palo- ja pelastustoimen rakennuksien sekä hoitoalan rakennusten volyymi kasvoi vuoden toisella neljänneksellä.

Kuvio 6. Uudisrakentamisen volyymi-indeksi 2005=100, 12 kuukauden muutos

Sivun alkuun

Aktiviteetti korjausrakentamisessa nousi vuonna 2009

Tilastokeskuksen korjausrakentamisen tilaston mukaan asuinyhteisöjen korjausrakentamisen kysyntä oli vilkkaampaa 2009 verrattuna vuoteen 2008. Euromääräisesti taso on 6,2 prosenttia edellistä vuotta korkeammalla. Asunto-osakeyhtiöiden vuosikorjauksissa kasvua oli 24 prosenttia mutta peruskorjaukset vähenivät 20 prosenttia. Korjauskohteittain suurinta kasvua on ollut ulkorakenteiden, LVI-järjestelmien ja sähköjärjestelmien korjauksissa.

Vuosina 2005-2007 uudisrakentaminen on muodostanut noin 53 prosenttia rakentamisen työtunneista ja vuonna 2008 keskimäärin 51 prosenttia rakentamisen työstä oli uudisrakentamista. Vuoden 2009 alusta lähtien korjausrakentamisen osuus on ollut kasvussa ja uudisrakentamisen osuus tehdyistä työtunneista jäi 44 prosenttiin. Tammi-kesäkuussa 2010 rakentamisen työtunnit ovat jakautuneet tasan uudis- ja korjausrakentamisen kesken. On kuitenkin huomattava, että korjausrakentamisessa tuotoksen määrä tehtyä työtuntia kohden on selvästi alempi kuin uudisrakentamisessa.

Kuvio 7. Rakentamisen tehdyt työtunnit, miljoonaa tuntia

Korjausrakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien määrä laski 9 prosenttia vuonna 2009 vuoden 2008 tasosta. Yhtäpitävästi asunto-osakeyhtiöiden tietojen kanssa, rakennuslupatietojen perusteella suuria korjaustoimenpiteitä on tehty lukumääräisesti vähemmän vuoteen 2008 verrattuna. Korjausrakentamisen aktiviteetti oli keskittynyt vuonna 2009 pienempiin korjaustoimenpiteisiin, jotka eivät vaadi rakennuslupaa. Alkuvuoden 2010 korjausrakentamisen rakennuslupien määrä on pysynyt vuoden 2009 tasolla. Korjausrakentamisen aktiviteetti saattaa ollakin lupa- ja työtuntitietojen perusteella olla hiipumassa ja rakennusalan painopiste palautumassa uudisrakentamisen puolelle.

Kuvio 8. Korjausrakentamisen rakennusluvat neljänneksittäin, lukumäärä

Sivun alkuun

Fokus: Rakennustuoteteollisuuden suhdanteet

Ei-metallisia mineraalituotteita, kuten valmisbetonia, betonielementtejä, tiiliä ja kipsituotteita, valmistavien yritysten suhdanteiden ennakoidaan paranevan edelleen hieman loppuvuoden aikana, vaikka suhdannetilannetta pidetäänkin hieman normaalia heikompana. Henkilökunnan määrää on kasvatettu kuluvan vuoden aikana, mutta loppuvuodesta henkilökunnan määrä pysynee ennallaan, osittain kausiluontoisista syistä johtuen. Myyntihintaodotukset ovat olleet viime kuukausina nousussa. Hintojen ennakoidaan kohoavan loppuvuoden kuluessa. Rakennustuoteteollisuuden tuotannon määrä - teollisuustuotannon volyymi-indeksin mukaan kasvoi kuluvan vuoden tammi-heinäkuussa 5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Sen sijaan sahatavaran ja puutuotteiden tuotannon määrä lisääntyi alkuvuonna miltei viidenneksen viime vuoteen verrattuna. Rakennusmateriaalien menekki-indeksi, joka laaditaan Rakennusteollisuuden RT ry:n toimesta, osoitti vastaavasti, että rakennustuotteiden menekki kasvoi alkuvuonna 5 prosenttia.

Kuvio 9. Rakennustuoteteollisuuden tuotannon määrä, trendiviiva

Rakennustuoteteollisuuden suhdanteet ovat kohentuneet viime vuoden syksystä lähtien. Tilannetta on parantanut etenkin asuntotuotannon vilkastuminen alhaisten korkojen ja elvytystoimien ansiosta. Tuotanto on siten kasvanut nopeasti viime vuoden suhdannekuopasta. Rakennustuoteteollisuuden tilauskirjat olivat elokuussa kuitenkin hieman tavanomaista ohuemmat. Sementin myynti, jota pidetään hyvänä rakentamisen suhdanneindikaattorina, kasvoi 10 prosenttia tammi-elokuussa edellisestä vuodesta. Betoniteollisuuden tuotteista elementtien tuotantomäärät lisääntyivät peräti 70 prosenttia ja valmisbetonin 21 prosenttia tämän vuoden tammi-kesäkuussa edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vuoden 2009 vertailutaso oli kuitenkin erittäin matala. Rakennustuoteteollisuuden tuotannon määrä - Tilastokeskuksen teollisuustuotannon volyymi-indeksin mukaan - supistuikin viime vuonna 30 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden 2008 keväästä viime vuoden loppuun valmistuksen määrä väheni puoleen. Myös rakennusmateriaalien menekki-indeksi osoitti rakennustuotteiden menekin supistuneen viime vuoden aikana merkittävästi. Betoniteollisuuden tuotteista elementtien tuotantomäärät vähenivät lähes 40 prosenttia ja valmisbetonin melkein 30 prosenttia. Betoniteollisuuden kotimaan liikevaihto laski viime vuonna 33 prosenttia. Sahatavaran ja puutuotteiden tuotannon määrä väheni noin 24 prosenttia vuonna 2009, ikkunoiden valmistus väheni 11 prosenttia ja keittiökalusteiden 29 prosenttia. 

Kuvio 10. Rakennustuoteteollisuuden suhdanteet

Vuoden 2009 syksystä lähtien parantuneet tuotantonäkymät ovat lisänneet rakennustuoteteollisuuden työvoiman tarvetta. Betoniteollisuus ry:n jäsenliikkeiden palveluksessa oleva työntekijämäärä on kasvanut voimakkaasti keväästä lähtien. Erityisesti seinäelementtejä valmistavat yritykset ovat olleet aktiivisia kasvattamaan työvoimaansa. Suurin osa jäsenliikkeistä on monialaisia, mutta "puhtaat" elementin tekijät ovat lisänneet työssä olevaa työvoimaa helmikuun puolivälistä elokuun alkuun mennessä noin 450 henkilöllä. Elementtien valmistajien työntekijöitä on kaikkiaan yli 2 000 henkilöä ja kaikkiaan betonityöntekijöitä oli elokuun alussa noin 3 500 henkilöä. Kun talonrakentamisen aloitukset romahtivat vuoden 2008 kesällä, esimerkiksi betoniteollisuuden työntekijöistä oli yli puolet lomautettuna kevättalvella 2009. Tällä hetkellä ei ole käytännöllisesti katsoen yhtään lomautettua työntekijää.

Kuvio 11. Betoniteollisuuden menekki-indeksi

Rakennustuotteiden hinnat ovat viime vuoden halpenemisen jälkeen, kääntyneet jälleen nousuun. Elokuussa tarvikepanosten hinnat kohosivat 3,2 prosenttia vuotta aiemmasta rakennuskustannusindeksin mukaan. Eniten kallistuivat betoniteräs ja sahapuutavara. Betonielementtien hinnat kallistuivat vuoden aikana lähes 7 prosenttia. Toisaalta valmisbetonin hinta on halventunut samanaikaisesti yli 3 prosenttia. Vuonna 2009 betonielementtien hinnat alenivat kuitenkin keskimäärin yli 6 prosenttia heikentyneen kysynnän ja lisääntyneen kilpailun takia. Tämä heijastui myös betonielementtiteollisuuden kannattavuuteen.

Kuvio 12. Rakennuskustannusindeksi, betonielementit

Rakennustuotteita valmistavien yritysten kannattavuus heikkeni toisena vuotena peräkkäin vuonna 2009. Rakennustuotteita valmistavien yritysten käyttökate oli keskimäärin 10,0 prosenttia liikevaihdosta viime vuonna, kun se vielä edellisenä vuonna oli 14,1 prosenttia. Erityisesti palkkakulujen osuus kasvoi viime vuonna jyrkästi vähentyneen tuotannon vuoksi. Pääomavaltaisen perusmateriaaliteollisuuden käyttökate oli 16,5 prosenttia liikevaihdosta. Betoniteollisuuden käyttökate ja liikevoitto romahtivat. Betoniteollisuuden laskennallinen tulos on ollut koko 2000-luvun 5-9 prosenttia voitollinen, mutta oli viime vuonna 0,7 prosenttia tappiollinen. Erityisen tappiollista oli betonielementtiteollisuus. Puutuoteteollisuudessa käyttökate heikkeni edellisvuoden 7,1 prosentista 4,8 prosenttiin liikevaihdosta vuonna 2009. Myös liikevoitto heikkeni.

Rakennustuoteteollisuus on teollisuuden toimiala, joka seuraa tiiviisti rakentamisen suhdanteita. Suurin osa sen tuotteista käytetään suoraan rakentamisessa. Erityisen riippuvainen on kivipohjainen tuoteteollisuus, ja siitä erityisesti uudisrakentamisesta riippuvainen elementtiteollisuus. Viime vuonna uudisrakentaminen väheni 25 prosenttia edellisvuodesta, kuten myös talonrakennustöiden aloitukset. Tämä näkyi selvästi rakennustuoteteollisuuden tuotteiden kysynnässä.

Seuraava rakentamisen toimialakatsaus ilmestyy 14.1.2011.

Sivun alkuun

Lähdeluettelo

Kuviot
Kuvio 1. Tilastokeskus: Rakennus- ja asuntotuotanto
Kuvio 2. Tilastokeskus: Kuluttajabarometri
Kuvio 3. Tilastokeskus: Teollisuus ja rakentaminen
Kuvio 4. Tilastokeskus: Rakennuskustannusindeksi
Kuvio 5. Tilastokeskus: Uudisrakentamisen volyymi-indeksi
Kuvio 6. Tilastokeskus: Uudisrakentamisen volyymi-indeksi
Kuvio 7. Tilastokeskus: Työvoimatutkimus
Kuvio 8. Tilastokeskus: Rakennus- ja asuntotuotanto
Kuvio 9. Tilastokeskus: Teollisuus ja rakentaminen
Kuvio 10. Elinkeinoelämän keskusliitto
Kuvio 11. Rakennusteollisuus RT ry
Kuvio 12. Tilastokeskus: Rakennuskustannusindeksi


Päivitetty 24.9.2010