Haku
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Valistusaate oli 1700-luvun jälkipuoliskolla syntynyt eurooppalainen aatevirtaus, joka korosti järjen ja tiedon merkitystä. Valistusajattelijat suosivat järkeä mystiikan sijaan, tiedettä ja edistystä uskomusten ja vanhaan takertumisen sijaan, vapaata markkinataloutta merkantilismin (tai kameralismin) sijaan, ihmisoikeuksia valtion mielivallan sijaan. Valistuksen periaatteiden mukaan tarvittiin tietoa myös yhteiskunnasta ja taloudesta.
Ensimmäinen kerran valistusfilosofian vaikutus tilastolliseen ajatteluun ilmeni saksalaisen papin Johann Peter Süssmilchin (1707–1767) töissä. Keskiajalla ja aina 1700-luvun alkupuolelle asti yhteiskuntaa pidettiin jumalisen tahdon osoituksena, eikä sen lähempää tutkimista pidetty tarpeellisena.
Vuonna 1741 Süssmilch julkaisi teoksen Die Götliche Ordnung, jota on pidetty vedenjakajana useassa mielessä. Se oli ensimmäinen laaja demografinen kuvaus, joka oli koottu lukuisista – pääasiassa saksankielisiltä alueilta ja muualta kootuista – tiedoista. Teoksen keskeisenä ajatuksena oli löytää eri alueilta kerättyjen tietojen ilmentämä säännönmukaisuus. Süssmilch tulkitsi havaitsemansa säännönmukaisuudet jumalallisen kaitselmuksen aikaansaannoksiksi. Merkittävä ero aikaisempaan oli se, että jumalan ajateltiin olevan kuin kelloseppä, joka oli luonut maailmankaikkeuden ja sitten pistänyt sen käyntiin.
Päivitetty 13.12.2010
Tilastokeskus
 Vaihde 09 17 341
Yhteystiedot
Tekijänoikeudet ja käyttöehdot
Palaute |