Elinolotilastot perustuvat haastattelu- ja rekisteriaineistoihin

  1. Tietolähteen vaatimukset johtuvat tilastoinnin tavoitteista
  2. Tietolähde ja tiedon prosessointi vaikuttavat tuloksiin
  3. Kotitalouden viitehenkilön määrittely edellyttää usein jälkikäsittelyä
  4. Tietolähteiden monipuolistuminen ja tiedontuotannon monimutkaistuminen vaatii jatkuvaa kehitystyötä

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Tietolähde ja tiedon prosessointi vaikuttavat tuloksiin

Tulo-, kulutus- ja varallisuustilastojen keskeiset käsitteet ovat kotitalous ja kotitalouden viitehenkilö, jotka ovat tärkeitä esimerkiksi kotitalouden ja sen jäsenten sosioekonomisen aseman sekä jäsenten keskinäisten suhteiden määrittelemisen kannalta. Pelkät hallinnolliset tiedot eivät riitä joidenkin keskeisten muuttujien kuten kotitalouden rakenteen tai henkilön sosioekonomisen aseman määrittelemiseen. Lisäksi rekisteriperusteisten taustamuuttujien valmistuminen on hidas prosessi, jolloin niiden käyttö saattaisi joissakin tapauksissa hidastaa tilastojen tuotantoaikatauluja.

Sosioekonominen asema on yksi tulo-, kulutus- ja varallisuustilastojen keskeisimmistä taustamuuttujista. Sosioekonomisen aseman muodostus perustuu pääosin haastatteluista saataviin kalenterivuoden aikaisiin tietoihin, joita ovat henkilön ammatti, työpaikka ja toimiala. Näin muodostettuna sosioekonomisesta asemasta on saatavissa ajallisesti vertailukelpoisia tietoja jo vuosista 1966 ja 1977 lähtien. Tätä aikasarjaa ei haluta katkaista.

Tulonjakotilastoinnin yhteydessä on selvitetty tietolähteiden vaikutuksia keskeisiin muuttujiin ja indikaattoreihin. Vertailua on tehty esimerkiksi kotitalouden muodostamisesta rekisteriperusteisesti ja haastatteluperusteisesti (Ruotsalainen 2004). Samoin on analysoitu, miten kotitalouden viitehenkilön määrittely muuttuu, kun rekisteritietoja täydennetään haastattelusta saaduilla tiedoilla (Ruotsalainen — Petrola 2009).

Elinolotilastoissa haastattelutiedon perusteella muodostettava kotitalous tarkoittaa kaikkia niitä henkilöitä, jotka asuvat ja ruokailevat yhdessä tai jotka muuten käyttävät tulojaan yhdessä. Rekistereissä kotitaloutta vastaava tulonkäyttöyksikkö on asuntokunta, jonka muodostavat kaikki ne henkilöt, jotka asuvat vakituisesti samassa osoitteessa.

Vertailun perusteella kotitalouksien ja asuntokuntien rakenne poikkesi toisistaan 15 prosentissa tutkituista tapauksista. Yleistä oli, että asuntokuntaan kuului enemmän jäseniä kuin kotitalouteen. Rekisteritieto oli jonkin verran alipeittävää pienten yhden ja kahden hengen kotitalouksien osalta.

Eri lähdeaineistoista laaditut tuloindikaattorit poikkesivat myös toisistaan. Ensinnäkin rekisteriperusteisten asuntokuntien keskimääräiset tulot olivat haastatteluperusteisten kotitalouksien tuloja suuremmat, mutta tämä ero tasoittui, kun käytettiin ekvivalentin tulon käsitettä. Tietolähde vaikuttaa jonkin verran myös sosioekonomisten ryhmien tuloeroihin.

Yleisesti ottaen rekisteriperustaisen asuntokuntakäsitteen käyttö tuottaa tulonjaosta hieman tasaisemman kuvan kuin haastatteluperustaisen kotitalouskäsitteen käyttö. Tämä johtuu siitä, että näiden kahden lähdeaineiston tuottama kotitalouden rakenne poikkeaa toisistaan. (Ruotsalainen 2004.)

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 13.12.2010