Mikä on taiteen markkina-arvo kansantaloudessa?
Ja käykö sellaisen laskeminen?

  1. Määrittely on oma taiteenlajinsa
  2. Markkina-arvo on kasvanut koko yhteiskunnan tasolla
  3. Mikä osuus työstä on taidetta?
  4. Taiteen ja talouden suhde on monisyinen
  5. Taidetta taiteen vuoksi – vai tuotteiksi
  6. Luovaa taloutta ja tilastointia

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Markkina-arvo on kasvanut koko yhteiskunnan tasolla

Tilastokeskuksen kulttuuritilinpidon mu­kaan koko kulttuurin osuus kansantaloudessa on bkt-osuudella mitattuna 1990-luvun loppuun verrattuna hivenen laskenut.

Taide on yksi osa – yleensä kulttuurisen tuotannon arvoketjun alkuvaiheen osa – kulttuurin taloutta. Ja on kiintoisaa, että juuri taide on se osa kulttuuria, jonka rooli – vaikkakin sinänsä pieni – on hieman kasvanut. Tämä tulos on tärkeä ajatellen ajankohtaista keskustelua taidepolitiikasta ja luovasta taloudesta.

Olen tehnyt laskelmani käyttäen kahdenlaisia, jokseenkin karkeita arvioita:

Vaihtoehto A lähtee oletuksesta, että kaikki taloudellinen toiminta jollain taiteelliseksi katsottavalla toimialalla olisi pääosin taidetta. Toimialaluokituksessahan on monille em. kahdeksasta alasta oma 'taidetoimiala': arkkitehtuurille, esittävälle taiteelle, elokuvalle jne. Kuvataiteelle sen sijaan ei ole omaa toimialaa, valokuvausta lukuun ottamatta. Taiteellinen toiminta -toimiala muodostaakin eräänlaisen kaatoerän. Sinne on kasattu tiedot erityyppisestä taiteellisesta toiminnasta, jota ei ole pysytty sijoittamaan erikseen. Siihen sijoittuvat mm. kirjailijat, kuvataiteilijat ja säveltäjät. Näiltä aloilta olen sitten laskenut arvonlisäyksen ja työllisyyden vuosilta 1995–2007 ja vastaavan osuuden koko kansantaloudesta.

Vaihtoehdossa B olen erikseen ottanut ao. toimialan toiminnasta tietyn prosenttiosuuden, joka olisi enemmän tai vähemmän puhtaasti taidetta. Prosenttiosuuden määrittelyn kultakin alalta olen tehnyt eräänlaisena metodisena kokeiluna ja esimerkkinä siltä osin kuin olen saanut tietoja kunkin toimialan toiminnasta ja kattavuudesta Tilastokeskuksen tiedoissa. Osuus ei siis ole mikään totuus vaan oma arvioni.

Tulokset poikkeavat luonnollisesti toisistaan. Jos hyväksytään A-vaihtoehdon karkeat yleistykset, taiteen markkinaosuus bkt:sta eli kansantalouden arvonlisäyksestä olisi kasvanut hieman, lähes 0,3 prosenttiin. Tällöin siis katsotaan valittujen toimialojen koko toiminnan olevan taiteellista. Samoilla perusteilla taiteen osuus kulttuurin taloudesta olisi kasvanut lähes yhdeksän prosentin tasolle.

Jos taas katsotaan B-vaihtoehdon mukaisesti, että vain 5–20 prosenttia kulttuurisesta toiminnasta olisi joillakin aloilla taiteellista ja joillakin kokonaan, olisi osuus huomattavasti pienempi.

Kiinnostavinta tuloksissa on, että taiteen suora osuus kansantaloudesta on hiukan kasvanut koko tarkasteluperiodin ajan molemmilla laskutavoilla – päinvastoin kuin koko kulttuurin talouden. (Taulukko 1)

Taulukko 1. Taiteen osuus kansantuotteesta

...laajemmalla
määritelmällä
Bkt:sta
%
Kulttuurin
taloudesta
%
   ...suppeammalla
määritelmällä
Bkt:sta
%
Kulttuurin
taloudesta
%
1995 0,21 5,84 1995 0,09 2,54
1996 0,23 6,28 1996 0,10 2,56
1997 0,23 6,48 1997 0,10 2,69
1998 0,22 6,42 1998 0,09 2,65
1999 0,27 7,74 1999 0,11 3,19
2000 0,25 7,64 2000 0,10 2,96
2001 0,25 7,92 2001 0,09 2,99
2002 0,25 7,85 2002 0,09 2,99
2003 0,25 8,01 2003 0,10 3,10
2004 0,25 7,91 2004 0,09 2,96
2005 0,26 8,17 2005 0,10 3,04
2006 0,27 8,59 2006 0,10 3,20
2007 0,28 9,03 2007 0,10 3,30

Kansantalouden työllisistä taiteen suora osuus olisi ensin mainitulla tavalla laskien selvästi arvonlisäysosuutta suurempi sekä laajan että suppean taiteen määritelmän mukaan (Taulukko 2).

Taulukko 2. Taiteen osuus työllisyydestä

...laajemmalla
määritelmällä
Osuus
kaikista
työllisistä
%
Kulttuurin
työllisistä
%
   ...suppeammalla
määritelmällä
Osuus
kaikista
työllisistä
%
Kulttuurin
työllisistä
%
1995 0,6 14,8 1995 0,39 9,78
1996 0,7 16,4 1996 0,41 10,27
1997 0,6 16,5 1997 0,39 10,07
1998 0,7 16,0 1998 0,41 9,83
1999 0,7 16,2 1999 0,43 9,90
2000 0,7 16,6 2000 0,44 10,03
2001 0,8 17,5 2001 0,45 10,32
2002 0,8 18,4 2002 0,47 10,94
2003 0,8 18,2 2003 0,46 10,83
2004 0,8 18,8 2004 0,46 11,00
2005 0,8 19,5 2005 0,46 11,06
2006 0,9 20,4 2006 0,47 11,22
2007 0,9 21,1 2007 0,47 11,12

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 10.11.2010