Tilastoinnin merkityksen ymmärtäminen lisää tutkimuksiin osallistumista

Koko dokumentti sivutettuna


Kirjoittaja: Kirsti Pohjanpää on tilastopäällikkö Tilastokeskuksen Elinolot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 4/2010.

Vuosittain 150 000—200 000 suomalaista saa Tilastokeskukselta postia. Kirjeessä kerrotaan, että heidät on valittu tilastotutkimuksen otokseen edustamaan suomalaisia. Heittääkö kirjeensaaja kirjeen roskiin, unohtaako sen keittiön pöydälle vai ryhtyykö hän raivaamaan almanakastaan aikaa haastattelua varten? Demokraattinen päätöksenteko pohjautuu suurelta osiin luotettaviin tilastotietoihin ja tilastontekijöiden tehtävänä on perustella tiedonkeruun merkitys tutkimusotoksiin valituille.

Merkittävä osa Suomen tilastoista perustuu tavallisten kansalaisten ja yritysten antamiin tietoihin, vaikka monet tilastojen perusaineistoista ovat uudelleen jalostettuja hallinnollisia aineistoja. Esimerkiksi tietoa siitä, mihin kotitalouksien rahat ja aika käytetään ja kuinka aikuiskoulutus on tavoittanut kansalaiset, ei saada rekistereistä.

Henkilö- ja kotitalouspohjaisiin tutkimuksiin perustuvan tilastotuotannon keskeinen ongelma 2000-luvulla on vastauskadon kasvu. Tilastoalan ja kansalaisten välinen yhteistyö ei toimi kunnolla.

Ihmisten aika ei tahdo riittää kaikkeen tai tutkimuksen ajankohta ei aina sovi vastaajalle. Jokainen vastaus on kuitenkin tärkeä, eikä yksittäistä vastaajaa voida väestöä edustavassa otostutkimuksessa korvata esimerkiksi naapurilla.

Vastaajakadon lisääntyminen heikentää tutkimusaineiston laatua ja tehokkuutta kolmella tapaa: Jos katoon jääneet ja tutkimukseen osallistuneet ovat taustoiltaan kovin erilaisia, niin kato vinouttaa saatua tutkimusaineistoa. Toiseksi kato, vaikka ei olisikaan vinoutunut, pienentää tutkimusaineiston kokoa ja heikentää siten sen laatua ja analyysimahdollisuuksia. Kaikissa tutkimuksen kannalta tärkeissä ryhmissä (esimerkiksi nuoret alle 35-vuotiaat perheelliset miehet pääkaupunkiseudulla) tulee olla riittävästi havaintoja. Lisäksi kadon kasvaessa tiedonkeruukustannukset lopullisen aineiston tietoyksikköä kohden kasvavat.

Edelleen noin 70–80 prosenttia otokseen satunnaisesti valituista osallistuu Tilastokeskuksen tutkimuksiin. Tässä artikkelissa kiinnitän huomion niihin, jotka eivät osallistu. Keitä he ovat ja miten he kokevat tutkimuksiin osallistumisen? Tutkimusaineistona käytän aikuiskoulutustutkimuksen laatututkimuksen aineistoa vuodelta 2007.

Katoa analysoitiin laatututkimuksen avulla

Aikuiskoulutustutkimuksen (ks. tietolaatikko) kato kasvoi 1990-luvun alle 20 prosentista aina 34 prosenttiin vuonna 2006 (kuvio 1). Vastaavanlaista kadon lisääntymistä on ilmennyt myös muissa otostutkimuksissa.

Kuvio 1. Aikuiskoulutustutkimuksen kato vuosina 1990–2006 kadon syyn (kieltäytyminen ja ei tavoitettu) mukaan. Prosenttia.

Lähde: Aikuiskoulutustutkimus 2006. Tilastokeskus.

Huoli tilastoaineistojen laadun heikkenemisestä johti aikuiskoulutustutkimukseen liittyvän laatututkimuksen tekemiseen. Vuonna 2007 tehdyllä tutkimuksella haluttiin lisätietoa vastaamatta jättäneistä. Tutkimuksella haettiin vastausta kahteen kysymykseen: (1) Vastaavatko katoon jääneet samalla tapaa kuin tutkimukseen osallistuneet? (2) Keitä ovat ne henkilöt, joita tutkimuksella ei saada kiinni? Keskityn tässä artikkelissa jälkimmäiseen kysymykseen.

Laatututkimus suunnattiin niille, jotka eivät vuotta aikaisemmin osallistuneet aikuiskoulutustutkimukseen. Näitä olivat henkilöt, joita ei tavoitettu tai jotka kieltäytyivät osallistumasta haastatteluun vedoten muun muassa aikapulaan. Laatututkimuksen otos oli 1 072 henkilöä, ja tutkimus toteutettiin Etelä- ja Länsi-Suomen lääneissä. Puolet otoksesta oli vuotta aikaisemmin kieltäytyneitä ja puolet jäi tuolloin tavoittamatta.

Aikuiskoulutustutkimuksen tiedot kerättiin käyntihaastatteluin. Laatututkimuksessa haastateltaville haluttiin kuitenkin antaa muitakin mahdollisuuksia vastata kysymyksiin. Ensisijaisesti haastateltava pyrittiin saamaan mukaan aikuiskoulutustutkimuksen tapaiseen noin tunnin kestävään käyntihaastatteluun (pitkä haastattelu). Jos tämä ei ollut mahdollista, niin seuraava haastattelijan antama vaihtoehto oli puhelimessa tehtävä lyhyt haastattelu. Jos haastateltava kieltäytyi siitäkin, häntä pyydettiin vastaamaan muutamaan niin sanottuun katokysymykseen koskien tutkimuksiin osallistumista yleisesti (katohaastattelu).

Vastaavat katokysymykset esitettiin myös pitkän ja lyhyen haastattelun lopuksi. Haastateltavalle lähetetyssä saatekirjeessä ei ollut mainintaa tiedonkeruuvaihtoehdoista, vaan niiden esittely jätettiin haastattelijan tehtäväksi edellä mainitussa järjestyksessä.

Vastaajia pyrittiin motivoimaan tutkimukseen vedoten tilastojen laadun parantamiseen. Heille kerrottiin Tilastokeskuksen tavoitteesta saada tietoa siitä, edustavatko tutkimukseen vuonna 2006 osallistuneet tilastoinnin kannalta riittävän hyvin kaikkia suomalaisia. Tutkimukseen uudelleen kutsutuille ilmoitettiin, että osallistumalla he auttavat suomalaisen tilastoinnin perustana olevien haastattelututkimuksien kehittämistä.

Sivun alkuun

59 prosenttia osallistui

Laatututkimuksen hieman riskialtis asetelma kannatti: aikuiskoulutustutkimukseen vuonna 2006 vastaamattomista 59 prosenttia osallistui johonkin laatututkimuksen kolmesta vaihtoehdosta. "Ai tää on näin tärkeää!", moni kommentoi tilastohaastattelijalle. Yleisintä oli suostuminen puhelinhaastatteluun, johon lupautui kaksi kolmesta tietoja antaneesta. Lähes joka neljäs mukaan suostuneista osallistui pitkään haastatteluun ja 11 prosenttia vastasi vain katokysymyksiin. (Taulukko 1.)

Taulukko 1. Laatututkimukseen osallistuneet ja katoon jääneet vuonna 2007.

  Lukumäärä Otos Tutkimus Vastanneet
% % %
Pitkä haastattelu 138 13 13 23
Lyhyt haastattelu 403 38 39 66
Katohaastattelu 70 7 7 11
Kato 420 40 41
Ylipeitto 41 4
Yhteensä (otos) 1 072 100 100 100

Lähde: Aikuiskoulutustutkimuksen laatututkimus 2007, Tilastokeskus.

Laatututkimukseen osallistuneet eivät poikenneet merkittävästi iän, sukupuolen, asuinalueen tai koulutuksen suhteen vuonna 2006 aikuiskoulutustutkimukseen osallistuneista eivätkä koko väestöstä. Aikuiskoulutustutkimus 2006:n katoon jäi ja laatututkimuksella tavoitettiin hiukan keskimääräistä enemmän palkansaajia ja yksityisellä sektorilla työskenteleviä. Erityisesti he osallistuivat lyhyeen, puhelimessa tehtyyn haastatteluun. Laatututkimukseen osallistuneilla oli myös aavistuksen parempi työmarkkina-asema, vähemmän työttömyyskokemuksia ja he käyttivät internetiä aktiivisemmin kuin vuotta aiemmin osallistuneet.

Laatututkimus edustaa aikuiskoulutustutkimuksen katoa, joten emme saa vahvistusta käsitykselle, että tutkimuksista katoon jäävät olisivat yhteiskunnallisesti selkeästi heikommassa asemassa kuin tutkimukseen osallistuneet. Tulokset ovat tältä osin pikemminkin päinvastaisia — tosin kaikki ilmenneet erot olivat pieniä.

Sivun alkuun

Kadon kato

Kaksi viidestä Aikuiskoulutustutkimus 2006:n katoon jääneestä ja uuden kutsun saaneesta ei tälläkään kertaa osallistunut tutkimukseen. Katoon jäämisen syyt vuonna 2007 olivat suureksi osaksi samat kuin vuotta aikaisemmin: kieltäytyneistä 64 prosenttia kieltäytyi nyt toistamiseen ja tavoittamattomista 71 prosenttia oli tavoittamattomissa Aikuiskoulutustutkimus 2006:n aikoihinkin (kuvio 2).

Tulos antaa viitettä siitä, että tutkimukseen osallistumattomuuden syy on melko pysyvä. Vaikka useampi kuin joka toinen muutti asennoitumistaan (eli osallistui laatututkimukseen), niin kaksi kolmesta tutkimuksesta toistamiseen pois jättäytyneestä vältti sen samoilla perusteilla kuin vuotta aikaisemmin.

Kuvio 2. Laatututkimuksesta kieltäytyneet ja ei tavoitetut Aikuiskoulutustutkimus 2006:n kadon syiden mukaan. Prosenttia.

Lähde: Aikuiskoulutustutkimuksen laatututkimus 2007, Tilastokeskus.

Sivun alkuun

Myönteiset käsitykset lisääntyvät tiedon myötä

Laatututkimuksen yksi tavoite oli kartoittaa kansalaisten ja erityisesti tutkimuksesta kertaalleen kieltäytyneiden tai tavoittamattomaksi jääneiden näkemyksiä tutkimukseen osallistumisesta.

Yllättäen käsitykset tutkimusten rasittavuudesta ja jopa hyödyllisyydestä poikkesivat oleellisesti vastaajan vastaustaakan mukaan siten, että mitä enemmän vastaaja itse uhrasi laatututkimukseen aikaa, sitä harvemmin hän piti tutkimuksia rasittavina.

Selvä enemmistö vastaajista ei koe tutkimuksia liian tungettelevina. Joka neljäs vain katohaastatteluun suostuneista oli sitä mieltä, että tutkimuksissa kysytään liian henkilökohtaisia asioita. Sen sijaan tutkimuksen sisältöön tutustuneista tätä mieltä oli enää vain murto-osa eli 5–8 prosenttia. (Kuvio 3.)

Kuvio 3. Samaa mieltä väitteen "Tutkimuksissa kysytään liian henkilökohtaisia asioita" kanssa olevat tiedonkeruumuodon mukaan. Prosenttia.

Lähde: Aikuiskoulutustutkimuksen laatututkimus 2007, Tilastokeskus.

Myös näkemys tutkimuksen vaatimasta ajasta poikkesi selkeästi sen suhteen, osallistuiko henkilö vain katohaastatteluun, lyhyeen haastatteluun vai pitkään haastatteluun (kuvio 4). Jopa kolme neljästä katohaastatteluun osallistuneista piti tutkimuksen vaatimaa aikaa liian pitkänä. Lyhyeen haastattelun osallistuneista tätä mieltä oli noin joka neljäs ja eniten aikaansa uhranneista eli pitkään haastatteluun osallistuneista vain 7 prosenttia.

Vaikuttaa siis siltä, että tutkimusten rasittavuus onkin vain ihmisten mielissä elävä olettamus. On tietysti mahdollista, että vain katohaastatteluun suostuneilla oli aikaisempaa kokemusta tutkimusten liiallisesta henkilökohtaisuudesta ja liiasta pituudesta. Tästä syystä he eivät halunneet osallistua varsinaiseen laatututkimukseen. Laatututkimuksessa esitetyt väitteethän koskevat tutkimuksia yleisesti, ei vain laatututkimukseen osallistumista.

Kuvio 4. Samaa mieltä väitteen "Tutkimuksiin osallistuminen vie liian paljon aikaa" kanssa olevat tiedonkeruumuodon mukaan. Prosenttia.

Lähde: Aikuiskoulutustutkimuksen laatututkimus 2007, Tilastokeskus.

Sivun alkuun

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen vastaamisen motiivina

Tutkimukseen osallistuneista 82 prosenttia ilmoitti, että Tilastokeskus oli heille tuttu ennen ensimmäistä yhteydenottoa. Osuus on lähes samaa tasoa kuin Tilastokeskuksen yrityskuvatutkimuksessa vuonna 2007, jonka mukaan 86 prosenttia 15–79-vuotiaista suomalaisista tunsi Tilastokeskuksen.

Laatututkimukseen osallistuneet uskoivat tutkimusten yhteiskunnalliseen merkitykseen (kuvio 5) ja siihen, että osallistumisesta on vastaajalle itselleenkin hyötyä ja iloa. Kolme neljästä pitkään haastatteluun osallistuneesta uskoi, että tutkimukseen osallistumalla voi vaikuttaa asioihin ja osallistuminen antaa ajattelemisen aihetta omankin elämän kannalta. Osa väitteistä esitettiin vain pitkässä haastattelussa.

Laatututkimuksen otos on Aikuiskoulutustutkimus 2006:n katoa, ja siksi näinkin positiivinen asenne tutkimuksiin ja tilastojen tekemiseen on huomion arvoista. Jopa 85 prosenttia "sittenkin osallistuneista" on sitä mieltä, että tutkimuksilla saadaan arvokasta tietoa, ja vain joka neljäs pitää osallistumista liikaa aikaa vievänä.

Kuvio 5. Samaa mieltä väitteen "Tutkimuksilla saadaan arvokasta tietoa suunnittelua varten" kanssa olevat tiedonkeruumuodon mukaan. Prosenttia.

Lähde: Aikuiskoulutustutkimuksen laatututkimus 2007, Tilastokeskus.

Sivun alkuun

Haastatteluun osallistuneet äänestivät eduskuntavaaleissa

Tutkimuksiin osallistumattomuus yhdistetään usein yhteiskunnalliseen osallistumattomuuteen. Laatututkimuksessa kysyttiinkin eduskuntavaaleissa äänestämistä maaliskuussa 2007 eli juuri ennen tutkimuksen tiedonkeruuta. Eduskuntavaalien äänestysaktiivisuus koko maassa oli tuolloin 67,8 prosenttia.

Laatututkimukseen osallistuneet ja Aikuiskoulutustutkimus 2006:sta pois jääneet osoittautuivat tavanomaista aktiivisemmiksi äänestäjiksi: 70–75 prosenttia heistä ilmoitti äänestäneensä. Ilmoitettu äänestysaktiivisuus ei juuri vaihdellut sen mukaan, minkä pituiseen haastatteluun henkilö osallistui.

Koska laatututkimuksen otos on osa Aikuiskoulutustutkimus 2006:n katoa, niin tähän tutkimukseen osallistuneet ovat samalla sekä katoon kuuluvia että tutkimukseen osallistuneita. Saatu tulos äänestysaktiivisuudesta ei siis suoranaisesti tue ajatusta, että äänestämättä jättäminen ja tutkimuksiin osallistumattomuus kasaantuisivat samoille henkilöille.

Toisaalta on tiedossa, että haastattelututkimuksilla on taipumusta yliarvioida äänestysaktiivisuutta. Tämä perustuu kahdenlaisiin oletuksiin: Ensinnäkin on oletettu, että äänestämättä jättäminen on yhteydessä tutkimuksista kieltäytymiseen. Toisaalta oletuksena on, että vastaamistilanteessa on sosiaalisia paineita kertoa äänestämisestä, vaikka ei olisi äänestänyt. (Esim. Voogt—Saris 2005, Granberg—Holmberg 1991.)

Sivun alkuun

Puhelinkulttuurin muutos on yksi kadon lisääntymisen syy

Laatututkimukseen osallistuneiden vastausten perusteella voidaan päätellä, että tutkimuksiin osallistumattomuus ei liity niiden rasittavuuteen tai tutkimusten arvostuksen puutteeseen. Haastatteluista pois jäävät eivät myöskään ole niitä, joita yhteiskunnallinen vaikuttaminen ei kiinnostaisi — kun sitä mitataan äänestyskäyttäytymisellä. Muutoinkaan he eivät poikkea merkittävästi tutkimuksiin osallistuneista.

Missä siis vika? Tutkimuksien kato on jaettavissa kieltäytyneisiin ja tavoittamattomiin. Aikuiskoulutustutkimuksen tapaisissa määräajoin toistettavissa tutkimuksissa, joissa tiedonkeruuaika oli kolmesta kuukaudesta puoleen vuoteen, on kieltäytyminen usein suurin tutkimuksen katoon johtava syy. Toisaalta esimerkiksi työvoimatutkimuksessa, jossa tiedonkeruu on jatkuvaa ja tiedonkeruuaika on 2–3 viikkoa, on vastaamattomista useampi kuin joka toinen jäänyt tavoittamatta.

Koko 2000-luvun on tavoittamattomien osuus kasvanut. Vuonna 2000 aikuiskoulutustutkimuksen kadosta alle viidesosa johtui siitä, ettei otokseen valittua tavoitettu. Vuonna 2006 osuus oli jo neljännes.

Puhelinkulttuuri on muuttunut täysin kahdessakymmenessä vuodessa. Matkapuhelinten yleistyttyä moni jättää vastaamatta puheluun, jos ei tunne soittajaa tai ei muuten halua vastata.

Puhelimet ovat nykyisin henkilökohtaisia ja lähes identiteetin jatkeita. Enää ei ole tapana vastata toisen henkilön puhelimeen, joten kotitalouden muut jäsenet eivät voi auttaa tutkimukseen valitun tavoittamisessa. Nykyaika ja nopea tekninen kehitys eivät siis tältä osin ole tuoneet helpotusta tilastohaastattelijan mahdollisuuksiin tavoittaa vastaajia.

Sivun alkuun

Todennäköisyys päätyä otokseen on pieni

Tutkimukseen osallistuminen ei vaadi kansalaiselta kovin paljon aikaa, eivätkä laatututkimukseen uskaltautuneet pitäneet kokemusta lainkaan epämiellyttävänä. Todennäköisyys tulla valituksi Tilastokeskuksen jonkin tutkimuksen otokseen on pieni.

Jos lasketaan esimerkiksi vuonna 2009 Tilastokeskuksen käynti- ja puhelinhaastattelut (yhteensä noin 150 000 vastaajaa), ja jaetaan määrä suomalaisella aktiiviväestöllä (3,5 miljoonaa 15–64-vuotiasta vuonna 2009) saadaan jokaiselle tuon ikäiselle 4,2 prosentin mahdollisuus osallistua tilastojen laadintaan.

Sivun alkuun

Tiedonkerääjän tehtävänä on perustella tutkimuksen tärkeys

Yhteiskunnallinen muutos on hidasta, eikä yksittäinen toimija voi siihen juurikaan vaikuttaa. Jotain olisi syytä tehdä, jotta tutkimusaineistojen kato ja sitä myötä surveytietoihin perustuvien tilastojen laatu ei karkaa hallitsemattomasti käsistä.

Osa vastaamattomuudesta johtuu siitä, ettei tilastoa varten tehtävää haastattelututkimusta eroteta lukuisista kansalaisten mielipiteitä luotaavista markkinatutkimuksista ja myyntikampanjoista tai tieto tilastotutkimuksen yhteiskunnallisesta merkityksestä tulee vasta siinä vaiheessa, kun osallistumattomuuspäätös on jo tehty.

Tämän vuoksi on tärkeää, että Tilastokeskuksen tiedetään olevan paitsi tiedontuottaja, myös tietojen kerääjä. Kun yritämme herättää kansalaisten velvollisuudentunnetta tutkimuksen saatekirjeellä, olemme pahasti myöhässä, jos henkilö vasta kirjeen saatuaan ymmärtää tärkeän roolinsa tilastojen tuotannossa.

Lähteet:
Granberg, D. — Holmberg, S. 1991.
Self-Reported Turnout and Voter Validation. American Journal of Political Science 35.
Pohjanpää, K. — Niemi, H. — Ruuskanen, T. 2008. Osallistuminen aikuiskoulutukseen. Aikuiskoulutustutkimus 2006. Koulutus. Tilastokeskus, Helsinki.
Tilastokeskus, aikuiskoulutustutkimus. Saatavissa: http://tilastokeskus.fi/til/aku/index.html. [Viittauspäivä: 22.10.2010.]
Voogt, R. J. J. — Saris, W. E. 2005. Mixed Mode Designs: Finding the Balance Between Nonresponse Bias and Mode Effects. Journal of Official Statistics 3/2005.

 

Tietolaatikko

Aikuiskoulutustutkimuksessa selvitetään aikuisväestön koulutukseen osallistumista, oppimista ja osaamista. Lisäksi tilasto tuottaa tietoa aikuisten opiskeluun liittyvistä mielipiteistä ja käsityksistä sekä koulutushalukkuudesta ja -tarpeesta. Tilastokeskus toteuttaa tutkimuksen yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.

Tutkimusten kohdejoukkona on Suomessa asuva 18–64-vuotias aikuisväestö. Tutkimustiedot perustuvat noin 5 000 henkilön otoksella toteutettuihin käyntihaastatteluihin. Haastattelu kestää keskimäärin noin tunnin.

Ensimmäinen aikuiskoulutustutkimus tehtiin vuonna 1980. Vuodesta 1990 lähtien tutkimus on tehty viiden kuuden vuoden välein. Viimeisin eli vuoden 2006 tutkimus on osa eurooppalaista yhteistyöprojektia, jota koordinoi Euroopan yhteisön tilastovirasto (Eurostat). Eurooppalainen aikuiskoulutustutkimus (EU-AES, Adult Education Survey) on osa EU:n elinikäisen oppimisen tilastoja, ja se toteutettiin ensi kertaa 29 EU-, EFTA- ja EU:n kandidaattivaltiossa vuosina 2005–2008.

Aikuiskoulutustutkimuksen seuraava tiedonkeruu toteutetaan vuonna 2012.

Aikuiskoulutustutkimuksen tuloksia on julkaistu Tilastokeskuksen internetsivuilla ja vuonna 2008 ilmestyneessä raportissa (Pohjanpää ym. 20008).

Tilastokeskus: http://tilastokeskus.fi/til/aku/index.html.

 

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.


Päivitetty 7.3.2011

Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Artikkelit > Tilastoinnin merkityksen ymmärtäminen lisää tutkimuksiin osallistumista

Navigointi

Artikkelit

På svenska In English Tulostusversio
Hakemisto| Sivukartta| Palaute| Yhteystiedot
Förstasidan| Home
Etusivu Tilastot Tietoa tilastoista Tiedonkeruut Tuotteet ja palvelut Ajankohtaista Tilastokeskus

Haku

Tilastokeskus
Tilastokeskus PalloVaihde 029 551 1000 PalloYhteystiedot PalloTekijänoikeudet ja käyttöehdot PalloPalaute