Valokuvauksen talous digimurroksen jälkeen

  1. Klusterin sisällä muutoksia
  2. Kamerakauppa siirtynyt yleisliikkeisiin
  3. Valokuvaamot vahvassa kasvussa
  4. Pienyritysten ja matalan kynnyksen ala
  5. Koulukuvaus vakaata liiketoimintaa
  6. Ilmakuvauksessa ulkomaisia yrittäjiä
  7. Mainoskuvaus murroksessa
  8. Lehtikuvia ja lukijakuvia
  9. Valokuvataide kehittymässä myös taloudellisesti
  10. Järkkäristä joululahjahitti?

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Valokuvataide kehittymässä myös taloudellisesti

Valokuvaus on myös eräs kuvataiteen laji. Sellaiseksi se on katsottu Suomessakin ehkä jo 1980-luvulta ja varmasti 1990-luvulta lähtien – arvioitsijasta riippuen. Valokuvausta on myös ryhdytty brändäämään. Valokuvataide on samalla muuttunut entistä enemmän markkinavetoisuuden ehdoilla toimivaksi.

Taidekriitikko Otso Kantokorpi on tiivistänyt kiinnostavasti tämän kehityksen piirteitä: kuvakoon suurentuminen, editioiden pienentyminen ja kuvien sarjallisuus sekä kuvien perusteleminen tekstillä eli käsitteellisyys ovat syöneet tilaa dokumentaarisuudelta.

Valokuvataiteen alan koon arviointia vaikeuttaa se, että sen harjoittajat jakaantuvat tilastoissa kahteen toimialaan: valokuvaamoihin sekä taiteelliseen luomiseen. Valokuvataiteilijoiden liitossa on noin 350 jäsentä.

Usein valokuvataiteilijat saavat varsinaisen leipänsä joltain muulta valokuvauksen lohkolta, esimerkiksi opetuksesta. Periaatteessa päätoimisten valokuvataiteen tekijöiden pitäisi kuulua taiteelliseen luomisen alalle. Käytännössä jako on epäselvä, koska heitä on myös valokuvaamojen toimialan sisällä.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 22.12.2010