Katso myös artikkeliin liittyvien tilastojen kotisivut:


Kuka on maahanmuuttaja?

  1. Suomesta tullut maahanmuuttokohde vasta 2000-luvulla
  2. Suomessa on vähän ulkomaalaisia...
  3. ...ja vielä vähemmän ulkomaalaistaustaisia
  4. Tietokysyntä ulkomaalaisista lisääntynyt
  5. Miten Suomen kävisi ilman ulkomaalaisia ja ulkomaalaistaustaisia?

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Tietokysyntä ulkomaalaisista lisääntynyt

Koska ulkomaalaiset ovat Suomessa varsin tuore ilmiö, on tietokysyntä ulkomaalaisista lisääntynyt vasta viime vuosina. Tietoa halutaan siitä, kuinka hyvin ulkomaalaiset integroituvat maahamme, ja on hyvä, että asiaa tutkitaan. Ilmiön tilastointiin liittyy myös ongelmia. Jos suomalainen yritys palkkaa ulkomailta ulkomaalaisen työntekijän, ei työntekijän tarvitse maahanmuuton yhteydessä esittää tutkintotodistuksiaan. Työntekijän on luonnollisesti kyettävä esittämään pätevyytensä yritykselle, mutta maahanmuuton yhteydessä hänen koulutustietojaan ei järjestelmällisesti tallenneta. Muuttoilmoituksessa henkilöltä kysytään lähinnä vain uusi ja vanha asuinpaikka, aivan kuten kenen tahansa suomalaisen muuttaessa asuinpaikkaa. Tilastokeskuksessa ylläpidettävään tutkintorekisteriin päätyvät pääsääntöisesti vain Suomessa suoritetut tutkinnot. Esimerkiksi suomalaisen ulkomailla suorittama tutkinto ei päädy tutkintorekisteriin, ellei henkilö itse ole aktiivinen ja hae viranomaisilta hyväksyntää ulkomaiselle tutkinnolleen. Näin ollen esimerkiksi puhuttaessa aivovuodosta ulkomaille tulisi muistaa, että meillä ei ole kattavaa tietoa Suomeen muuttavien henkilöiden koulutuksesta eli mahdollisesta aivovuodosta Suomeen.

Suomessa ollaan ajautumassa tilanteeseen, jossa on samanaikaisesti sekä työttömyyttä että työvoimapulaa. Ongelma syntyy siitä, että työvoiman tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa. On ammattiryhmiä, joissa työpaikat ovat Suomessa vähentyneet globalisaation seurauksena. Toisaalta on aloja, jolle suomalaiset itse eivät kouluttaudu ja hakeudu. Maahanmuuttokriittisyyden ymmärtää, kun maassa on paljon pitkäaikaistyöttömiä. Ongelmallista on myös se, jos työvoimapulasta kärsivä ala ei voi hankkia työvoimaa ulkomailta, vaikka kotimaan työmarkkinoilla ei työvoimaa ole tarjolla.

Ulkomaalaisten integroitumisessa yhteiskuntaamme on havaittavissa suuria eroja. Eroavuudet saattavat heijastaa myös ennakkoluulojamme. Integroituminen voi tapahtua vain sitä kautta, että hyväksymme uudet tulijat maahamme. Länsi-Euroopasta tulevat ulkomaalaiset työllistyvät Suomessa hyvin. Virolaiset työllistyvät hyvin ja heillä on varmasti etua sukulaiskielestään, jolloin suomenkielen oppiminen on nopeaa. Jos tarkastellaan työssäkäyntitilaston avulla sitä, miten hyvin eri kansalaisuudet työllistyvät Suomessa, niin voimme havaita joitakin yllätyksiäkin. Vuoden 2008 lopussa Suomessa olevista kansalaisuuksista kenialaisilla oli korkein työllisyysaste (72,9 prosenttia). Suomen kansalaisten työllisyysaste oli toiseksi korkein (71,3 prosenttia) ja virolaisten kolmanneksi korkein (69,0 prosenttia).

Jos tarkastellaan työttömyystilannetta, niin alhaisin työttömyysaste oli kenialaisilla (4,0 prosenttia), nepalilaisilla (6,7 prosenttia) ja intialaisilla sekä alankomaalaisilla (7,2 prosenttia). Suomen kansalaisten työttömyysaste oli kansalaisuuksista 11. alhaisin eli 8,7 prosenttia. Korkein työttömyysaste oli Sudanin, Somalian, Irakin, Afganistanin ja Myanmarin kansalaisilla. Näiden maiden kansalaisten työttömyysaste oli kaikilla yli 50 prosenttia.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 15.2.2011

Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Artikkelit > Kuka on maahanmuuttaja?

Navigointi

Artikkelit

På svenska In English Tulostusversio
Hakemisto| Sivukartta| Palaute| Yhteystiedot
Förstasidan| Home
Etusivu Tilastot Tietoa tilastoista Tiedonkeruut Tuotteet ja palvelut Ajankohtaista Tilastokeskus

Haku

Tilastokeskus
Tilastokeskus PalloVaihde 09 17 341 PalloYhteystiedot PalloTekijänoikeudet ja käyttöehdot PalloPalaute