Menikö teknologiavetoinen kasvujuna jo
Näin Suomi selviää

  1. Kilpailukykyä on, haasteita myös
  2. Kasvuyrityksiä vähän, gaselleja kaivataan
  3. Innovaatiot ja kasvuyritykset politiikan painopiste
  4. Verokannustimia ja liiketoimintaosaamista
  5. Suomi hiipunut patenteissa
  6. Etulyöntiasemassa Venäjällä
  7. Nousevan kaivostoiminnan hyödyt turvattava
  8. Potkua designista?
  9. Usean uravaihdon sukupolvet
  10. Suomi selviää uudistumalla jatkuvasti
  11. Yritysten ja erehdysten kautta yritteliäisyysyhteiskuntaan
  12. Maabrändityöryhmän haaste yrityksille: Ratkaiskaa globaali ongelma ja tehkää siitä liiketoimintaa
  13. Kasvuyritykset hakevat osaajia

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Verokannustimia ja liiketoimintaosaamista

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan verokannustimia on käytössä eri muodoissaan jo useissa EU-maissa. Sakari Immosen mukaan myös Suomessa on verotukia pohdittu sillä idealla, että t&k-toimintaan kohdentuvista palkoista yritys voisi vähentää verotuksessaan esimerkiksi 25 prosenttia enemmän kuin palkoista yleensä. Näin voitaisiin etenkin pieniä yrityksiä kannustaa tehokkaasti innovaatioihin ja menestykseen. Jos kasvua tapahtuu, verotulot kasvavat, jolloin järjestelmä rahoittaisi ainakin osittain itse itsensä. Tällöin jo olemassa olevia mekanismeja – kuten TEKESiä – voitaisiin käyttää tehokkaammin suurten yritysten tarpeisiin.

Liiketoimintaosaaminen on etenkin pienissä teknologiayrityksissä selkeä pullonkaula ja kehityksen este. "Tässä mielessä toteutettu yliopistouudistus ja erityisesti Aalto-yliopiston perustaminen ovat myönteisiä toimenpiteitä ja johtavat toivottavasti siihen, että yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusta vahvistetaan ja sitä kautta meille syntyy enemmän tutkimuspohjaista yritystoimintaa", Immonen sanoo. Hänen mukaansa yhteistyön tiivistäminen yritysten kanssa on avainasemassa yliopistouudistuksen onnistumiselle.

Suomen korkean koulutustason sekä luonnontieteellisten ja teknisten alojen suuren osuuden ansiosta meillä on paljon teknologia-alojen yritteliäisyyttä. Myös hyvinvointipalvelujen vientiin Suomi voisi panostaa, sillä näiden palvelujen kysyntä väestön ikääntymisen myötä kasvaa rajusti. Suomella voisi ikääntyvän väestönsä ansiosta olla edelläkävijän rooli esimerkiksi eläkeläisten palvelujen, terveysteknologian ja apuvälineiden tuotteistuksessa ja viennissä.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 15.2.2011

Jaa