Menikö teknologiavetoinen kasvujuna jo
Näin Suomi selviää

  1. Kilpailukykyä on, haasteita myös
  2. Kasvuyrityksiä vähän, gaselleja kaivataan
  3. Innovaatiot ja kasvuyritykset politiikan painopiste
  4. Verokannustimia ja liiketoimintaosaamista
  5. Suomi hiipunut patenteissa
  6. Etulyöntiasemassa Venäjällä
  7. Nousevan kaivostoiminnan hyödyt turvattava
  8. Potkua designista?
  9. Usean uravaihdon sukupolvet
  10. Suomi selviää uudistumalla jatkuvasti
  11. Yritysten ja erehdysten kautta yritteliäisyysyhteiskuntaan
  12. Maabrändityöryhmän haaste yrityksille: Ratkaiskaa globaali ongelma ja tehkää siitä liiketoimintaa
  13. Kasvuyritykset hakevat osaajia

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Usean uravaihdon sukupolvet

Talouden dynaamisia rakenteita ja kehitystä on lähes mahdotonta arvioida pitkälle eteenpäin. Jyrki Ali-Yrkön mukaan on mahdotonta ennustaa vaikkapa kymmenen vuoden päähän, millaiselle koulutukselle tai ammateille silloin on kysyntää.

"Kansakunnan hyvinvoinnin kannalta keskeistä on oppia oppimaan", Ali-Yrkkö korostaa. "Tätä tulisi opettaa ja painottaa oppilaille jo ala-asteella. Uudelleenkoulutus useitakin kertoja eliniän aikana tulee vääjäämättä eteen, sillä maailma muuttuu yhä nopeammin ja ennakoimattomaan suuntaan."

Aasian nousevat taloudet asettavat myös omat haasteensa koulutukselle. Ne haastavat monilla aloilla – t&k-toiminnassakin – perinteiset ja maineikkaat länsimaiset opinahjot.

Suomella on hyvä maine koulutuksessa ja hyvät mahdollisuudet vastata ulkomaiseen kilpailuun. Koulutusosaamisemme tuotteistaminen – ainakin joiltakin osin – voisi parantaa näkyvyyttämme ulkomailla ja luoda Suomeen kilpailukykyistä liiketoimintaa.

Tuottavuuskasvun ylläpitäminen ylipäätään edellyttää joustavuutta työmarkkinoilla eli lisääntyvää liikkuvuutta sekä toimialojen että yritysten välillä että yritysten sisällä. Yksilöiden näkökulmasta tämä tarkoittaa lisääntyvää epävarmuutta mutta myös uusia mahdollisuuksia.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 15.2.2011

Jaa