Seuraako EKP väärää indeksiä
Koko dokumentti sivutettuna
Kirjoittaja: Ilkka Lehtinen on Tilastokeskuksen hinnat ja palkat -yksikön kehittämispäällikkö. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 3/2011.
EU-maiden budjettien krooninen alijäämä on pakottanut hallitukset nostamaan arvonlisä- tai hyödykeveroja. Verojen korotukset näkyvät tavallisessa Yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä (YKHI), mutta eivät näy sen uudessa, kiintein veroin lasketussa versiossa (YKHI-KiVe).
Euroopan keskuspankki on sitonut rahapolitiikkansa YKHI:n kehitykseen. Keskuspankin tarkoituksena on kuitenkin seurata ja hillitä markkinainflaatiota, ei hallitusten veropolitiikkaa. Nyt ohjauskorkoa nostetaan, kun talousvaikeuksissa olevat hallitukset nostavat välillisiä veroja. Tästä tulee kierre, joka pitäisi ehdottomasti katkaista. Monissa maissa merkittävä syy nopeaan inflaatioon on juuri välillisten verojen korotukset.
Esimerkiksi Kreikassa on tällä hetkellä lähes puhdas veroinflaatio (ks. kuvio). Kuluttajahintojen vuosimuutos ilman verojen korotuksia on nolla.
Verovaikutuksista puhdistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutos eräissä EU-maissa, helmikuu 2011
Lähde: Eurostat
Toisaalta taas Ruotsissa ja Ranskassa ei ole välillisiä veroja nostettu viimeisen vuoden aikana laisinkaan. Koko EU:n osalta inflaatio ilman verojen vaikutuksia on hyvin lähellä kahden prosentin tavoitetasoa.
Keskuspankin jaakobinpaini
EKP on vaikean päätöksen edessä: korkoa pitäisi nostaa, jos halutaan pitää kiinni noin kahden prosentin inflaatiotavoitteesta. Koronnoston ideana on, että kun inflaatio johtuu talouden ylikuumenemisesta – palkkainflaatiosta tai kysynnän ja tarjonnan epätasapainosta – saadaan koron nostolla kysyntää hillittyä ja inflaatio hitaammaksi.
Nyt kuitenkin inflaation syynä ovat valtioiden budjettivajeita korjaavat verojen korotukset sekä EU:n ulkopuoliset tekijät, globaali hintojen nousu energia- ja ruokatuotteissa. Näissä olosuhteissa koronnostolla ei saada viilennettyä kysyntä- tai palkkainflaatiota vaan päinvastoin hidastetaan talouden kasvua – varsinkin jo nyt vaikeuksissa olevissa Etelä-Euroopan maissa. Jos korkoa nostetaan, Etelä-Euroopan maiden valtionlainojen korot nousevat ja vaara lainojen kaatumisesta takaajamaiden – myös Suomen – kontolle kasvaa.
EKP:n tulisi jatkossa seurata inflaatiotavoitetta yhdenmukaistetulla indeksillä kiintein veroin (YKHI-KiVe). EU-maiden valtioiden budjettivajeiden takia välillisiä veroja joudutaan lähivuosina korottamaan. Nämä korotukset näkyvät Yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä. Rahapolitiikan päätöksissä pitää seurata ainoastaan muutoksia markkinainflaatiossa.
Myöskään ulkoisten tekijöiden, kuten energian ja ruuan hintojen muutokset, eivät saisi vaikuttaa nykyisellä painollaan korkopäätöksiin, joskaan eivät myöskään palkankorotusvaatimuksiin.
Päivitetty 25.5.2011