Tilastollisten otantatutkimusten monivaiheinen alku

  1. Kyselytutkimuksia on tehty myös tilastoteoriaan tukeutumatta
  2. John Graunt oli otostutkimuksen uranuurtaja
  3. Laplace kehitti otostutkimusta askelen eteenpäin
  4. Otosajatus herätti myös kritiikkiä
  5. Monografiamenetelmässä tehdään yleistyksiä yksittäisten tapausten pohjalta
  6. Poliittisten gallupien tulokset testataan vaaleissa

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Laplace kehitti otostutkimusta askelen eteenpäin

Toisen kerran osittaistutkimusta käytettiin dokumentoidusti vuonna 1802 Ranskan väkiluvun arvioimiseksi. Pierre Simon Laplace julkaisi suunnitelman väkiluvun arvioimiseksi jo vuonna 1783 (Laplace 1783), mutta suunnitelma pantiin toimeen vasta kaksikymmentä vuotta myöhemmin. Tänä aikana Laplacesta oli tullut arvostettu tiedemies, ja hänellä oli myös korkea asema Napoleonin hallinnossa. Yhtenä syynä tutkimuksen tekemiselle mainittiin vuoden 1801 väestölaskennan tulosten hidas valmistuminen ja se, että väestölaskennan tuloksiin ei täysin luotettu.

Myös Laplace perusti tutkimuksensa osittain seurakuntien kirjanpitoon syntymistä ja muista kirkollisista tapahtumista. Hän valitsi 30 departementtia siten, että Ranskan kaikki ilmastovyöhykkeet olivat edustettuina. Toinen kriteeri oli, että departementin pormestari kykeni toimittamaan luotettavia tietoja; valinta ei siis ollut satunnainen. Pormestarien piti nimittäin ilmoittaa departementin tarkka asukasmäärä tiettynä päivänä.

Syyskuun 22. päivänä vuonna 1802 valittujen departementtien yhteenlaskettu väestömäärä oli 2 037 615. Syntymistä Laplace otti satunnaisvaihtelun vähentämiseksi kolmen edeltävän vuoden keskiarvon, joka oli 71 866,3. Departementeissa oli siis 28,352845 asukasta jokaista syntynyttä lasta kohden. Laplacen arvion mukaan mainittuna päivänä Ranskassa asui 28 352 845 ihmistä kun oli tiedossa, että Ranskassa syntyi kutakuinkin miljoona lasta vuodessa.

Edellä kuvattu estimointimenetelmä ei poikkea olennaisesti Grauntin menetelmästä, mutta muuten Laplacen tutkimus oli erittäin merkittävä otostutkimusten historiassa. Ennen tiedonkeruuta Laplace laski, miten suuri otos oli poimittava, jotta saavutettaisiin estimoinnille ennalta asetettu tarkkuusvaatimus (Laplace 1783). Tätä varten hän arvioi otannasta johtuvan epävarmuuden, jota hän kuvasi "pelättäväksi virheeksi" (l'erreur á craindre). Laskennallisesti tämä suure oli lähellä nykyisin käytettyä estimaattien keskivirhettä. Sen avulla Laplace päätteli, että todennäköisyys oli 1:300 000 sille, että estimaatissa olisi yli puolen miljoonan virhe.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 26.9.2011

Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Artikkelit > Tilastollisten otantatutkimusten monivaiheinen alku

Navigointi

Artikkelit

På svenska In English Tulostusversio
Hakemisto| Sivukartta| Palaute| Yhteystiedot
Förstasidan| Home
Etusivu Tilastot Tietoa tilastoista Tiedonkeruut Tuotteet ja palvelut Ajankohtaista Tilastokeskus

Haku

Tilastokeskus
Tilastokeskus PalloVaihde 09 17 341 PalloYhteystiedot PalloTekijänoikeudet ja käyttöehdot PalloPalaute