Haku
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Osittain Quetelet'n ajatusten ja havaintojen pohjalta ranskalainen Frédéric Le Play kehitti niin sanotun monografiamenetelmän. Havainnoitaviksi valittiin esimerkiksi tyypillisiä työläistalouksia, ja kaikkien kyseiseen sosiaaliryhmään kuuluvien elinolojen ajateltiin olevan suurin piirtein tyyppiperheen kaltaisia.
Monografiat olivat osittaistutkimuksia. Niiden tulosten yleistys ei kuitenkaan perustunut mihinkään julkilausuttuun metodiikkaan, vaan melko lailla intuitiiviseen ajatteluun. Raporteissa ei niinkään kuvattu yhden (tai muutaman) perheen taloutta, vaan yleisemmin esimerkiksi työväenluokan elintapoja – ottamatta kantaa tietojen yleistettävyyteen. Osittain monografiatutkimusten ajatus oli lainattu minerologiasta (Le Play oli koulutukseltaan kaivosinsinööri), jossa yksittäisten näytteiden ajateltiin kuvaavan laajempaa kokonaisuutta. Ian Hacking (1990) kutsuu ajatusta mineralogiseksi yhteiskuntanäkemykseksi.
Monografiamenetelmä sai Kansainvälisen tilastoinstituutin ISIn virallisen hyväksynnän. Se oli 1800-luvun lopulla Euroopassa laajassa käytössä kotitalouksien taloudellisten olojen – kotitalousbudjettien – tutkimuksissa, ja joissakin maissa menetelmällä ilmeisesti selvitettiin tyyppitalouksien oloja enemmänkin.
Menetelmää käytettiin erityisen runsaasti Ranskassa ja Venäjällä, ja näissä maissa sitä myös kehitettiin innokkaasti. Esimerkiksi venäläisen A. A. Tchuprovin kirjoittamassa tilastotieteen oppikirjassa monografiamenetelmän käsittelyyn käytettiin lähes puolet sivuista (Tchuprov 1910). Tchuprov kehitti erityisesti kotitalouksien valintaperusteita, jotta saataisiin yleistettäviä tuloksia.
Päivitetty 26.9.2011
Tilastokeskus
 Vaihde 09 17 341
Yhteystiedot
Tekijänoikeudet ja käyttöehdot
Palaute |