EU, tilastot ja köyhyyspolitiikka

  1. EU:n inkluusiopolitiikka kiinnittää huomion marginaaliryhmiin
  2. Indikaattorit osana politiikan käytäntöjä
  3. Universalistisesta marginalistiseen näkökulmaan
  4. EU:n vähimmäisvaatimukset eivät riitä kansallisen politiikan toteuttamiseen
  5. Eri käsitteistä eri johtopäätökset – esimerkkinä asuntotulo
  6. Haasteet tilastotiedon tuottajille

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Haasteet tilastotiedon tuottajille

Elinolojen tilastoinnissa tapahtuneet muutokset ja vuoteen 2020 ulottuvat köyhyystavoitteet ovat esimerkki siitä tietoon nojaavasta hallintatavasta, jossa yhteiseurooppalainen tilastotuotanto ja siinä määritellyt indikaattorit toimivat politiikanteon välineenä. Indikaattorit ovat osa edelleen jatkuvaa sosiaalisen Euroopan rakentamistyötä, joka nojaa yhteiseen tavoitteiden määrittelyyn ja seurantaan. Tämä on alettu havaita myös unionin tilastojärjestelmän piirissä, jossa halutaan muistuttaa tilastotoimen pluralismista sekä tiedontuotannosta käytävän jatkuvan ja avoimen keskustelun merkityksestä (Radermacher ym. 2010).

Suomessa köyhyyspolitiikka tulee mielekkääksi suhteellisen köyhyyden käsitteen kautta. Mittaaminen EU-käsitteillä ja kriteereillä ei ole tarkoituksenmukaista kansallisesti. Kansallisen tiedonkäytön ja yhteiskuntapolitiikan suuntaamisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää analysoida köyhyyttä kansallisesta näkökulmasta siten, että kiinnitetään huomiota myös tietolähteinä käytettävien aineistojen käsitteellisiin ja menetelmällisiin piirteisiin.

Muuten köyhyyden vähentämisestä tulee vain tilastollinen operaatio, jonka avulla köyhyydestä kertovaa lukua on saatu pienemmäksi, mutta toimenpiteet eivät kohdistu kaikkein huono-osaisimpiin ja heidän asemansa parantamiseen. Tilastoinnin käytännöt ja teknisiltä vaikuttavat yksityiskohdat liittyvät siis läheisesti tiedon käyttöön ja käytännön hyvinvointipolitiikkaan.

Lähteet:

Ahlqvist, K. 2010. Kulutus, tieto, hallinta. Kulutuksen tilastoinnin muutokset 1900-luvun Suomessa. Tutkimuksia 252. Tilastokeskus, Helsinki.
Atkinson, A.B. – Marlier, E. 2010. Living conditions in Europe and the Europe 2020 agenda. Teoksessa: Income and living conditions in Europe. Toim. Anthony B. Atkinson – Eric Marlier. European Commission, Eurostat, Statistical Books.
Communication from the Commission to the European Parliament and the Council on the production method of EU statistics: a vision for the next decade. (2009, 204, final). COM(2009) 404 final.
Desrosières, A. 2000. Measurement and its uses: harmonization and quality in social statistics. International Statistical Review 68, 2.
Eurooppa 2020 -strategia. Suomen kansallinen ohjelma, kevät 2011 (2011). Valtiovarainministeriö. Taloudelliset ja talouspoliittiset katsaukset 14a/2011. Saatavissa: http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/02_taloudelliset_katsaukset/20110406Europa/Eurooppa_2020_SUOMI.pdf. [Viittauspäivä 21.7.2011.]
Eurooppa 2020. Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia (2010). Komission tiedonanto. Euroopan komissio. KOM (2010) 2020 lopullinen. Bryssel 3.3.2010. Saatavissa: http://ec.europa.eu/europe2020/documents/related-document-type/index_fi.htm. [Viittauspäivä 21.7.2011.]
European semester: a new architecture for the new EU Economic governance – Q & A. (2011). MEMO/ 11/14. Brussels, 12 January 2011. Saatavissa: http://europa.eu/rapid/pressReleasesAction.do?reference=MEMO/11/14. [Saatavissa 21.7.2011.]
Ferrera, M. 2010. Mapping the Component of Social EU: A Critical Analysis of the Current Institutional Patchwork. Teoksessa Marlier, Eric ja Natali, David (toim.) 2010. Europe 2020. Towards a More Social EU? Brussels, Belgium.
GDP and beyond Measuring progress in a changing world. (2009, 433 final). Communication from the Commission to the Council and the European Parliament. COM(2009) 433 final.
Marlier, E.– Natali, D. (toim.) 2010. Europe 2020. Towards a More Social EU? Brussels, Belgium.
Neuvoston suositus Suomen kansallisesta uudistusohjelmasta vuodelta 2011 sekä siihen sisältyvä lausunto Suomen tarkistetusta vakausohjelmasta vuosiksi 2011–2014 (2011). Euroopan komissio. SEC(2011) 805 lopullinen. Bryssel 7.6.2011. Saatavissa: http://ec.europa.eu/europe2020/documents/related-document-type/index_fi.htm. [Viittauspäivä 21.7.2011.]
Opportunities, access and solidarity: towards a new social vision for 21st century Europe (2007). Communication from the Commission to the European Parliament, the Council, the European Economic and Social Committee and the Committee of the Regions. COM (2007) 726. Saatavissa: http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/site/en/com/2007/com2007_0726en01.pdf. [Viittaupäivä 18.3.2011.]
Pfister, T. 2009. Governing the knowledge society: Studying Lisbon as epistemic setting. Teoksessa Kröger, Sandra (toim): What we have learnt: Advances, pitfalls and remaining questions in OMC research, European Integration online Papers (EIoP), Special Issue 1, Vol. 13, Art. 6. Saatavissa: http://eiop.or.at/eiop/index.php/eiop/article/view/2009_006a. [Viittauspäivä 1.9.2011.]
Radermacher, W.– Bohata, M. – Reeh, K. – Alldrit, R. – Laux, R. 2010. Debating "Political Statistics". Eurostatin sisäinen verkko.
Renewed social agenda: Opportunities, access and solidarity in the 21st century Europe (2008, 412 final). Communication from the Commission to the European Parliament, the Council, the European Economic and Social Committee and the Committee of the Regions. COM (2008) 412 final.
Sauli, H. – Simpura, J. 2005. Hyvinvoinnin käsite pohjoismaisen tilastollisen elinolotutkimuksen historiassa. Janus vol. 13(1).
Savio, A. 2010. Euroopan unionin hyvinvointivaltiollistuminen. Teoksessa: Hallintavalta. Sosiaalisen, politiikan ja talouden kysymyksiä. Toim. Jani Kaisto – Miikka Pyykkönen. Gaudeamus, Helsinki.
Suunnitelma kotitalouksien tulo-, kulutus- ja varallisuustilastojärjestelmäksi (1971.) Tilastokeskus. Tulonjakotilastotyöryhmä 19.4.1971.
Sverdrup, U. 2005. Administering information: Eurostat and statistical integration. Working Paper no 27. Arena. Centre for European Studies, University of Oslo.

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 12.12.2011