Verkkovastaamisen prime time

  1. Viestintäteknologia muuttaa merkittävästi tutkimusten tekemistä
  2. Paradatalla eli kontaktitiedoilla on suuri merkitys tiedon laadun arvioinnissa
  3. Keskiviikko kello 18 on verkkovastaamisen prime time
  4. Kesällä vastaaminen painottuu aamuun ja iltaan
  5. Vastausaktiivisuus vaihtelee vastaajan taustan mukaan
  6. Vastaamisen ajoittuminen ja ajallinen pysyvyys

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Vastaamisen ajoittuminen ja ajallinen pysyvyys

Esimerkkikyselyissämme kaikista webvastauksista 84 prosenttia saapui 15 päivän aikana, 71 prosenttia 10 päivän aikana ja 48 prosenttia viiden päivän aikana. Tämä kertoo internetkyselyjen nopeatempoisuudesta. Jälkeenpäin arvioituna webkeruiden tempoa on mahdollista edelleen tiivistää.

Kun nettivastaamisen viikkoaineistoja vertailee, ei koko aineiston perusteella tuotetuissa suorissa jakaumatiedoissa tapahtunut olennaisia muutoksia tiedonkeruun edetessä yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta (esim. joulunalusviikko). Kaikkiaan näyttää siltä, että ajankohta vaikuttaa jossain määrin internetkyselyjen tuloksiin ja vastaamisen ajoittumiseen, kun on kyse pitkistä viiteperiodeista ja muistinvaraisista faktakysymyksistä. Suurta merkitystä tuloksiin ei tiedonkeruuajalla kuitenkaan tunnu olevan.

Pantzarin (2011) mukaan suomalaisten ajankäytön rytmi on pirstoitumassa ja päällekkäistymässä, mikä vaikuttaa surveytiedon keräämisen mahdollisuuksiin ja muotoihin. Arjen tahtiin sovitetut ja optimoidut tiedonkeruumuodot sekä uusiin paikkoihin sijoittuvat yhteydenotot vastaajiin korostuvat tulevaisuudessa.

Lähteet:

Adams, J. – Davis, G.Davis, G. 1997. Are internet surveys ready for prime time? Marketing News, v31 (8):31.
Anttila, A.-H. 2010. Tilastoaineistojen käyttöä on mahdollista laajentaa ja monipuolistaa. Hyvinvointikatsaus 3/2010.
Ajankäyttötutkimus 2009. Tilastokeskus. Muutokset 1979–2009, ennakko. Saatavissa: http://tilastokeskus.fi/til/akay/2009/02/akay_2009_02_2011-02-17_fi.pdf. [Viittauspäivä 5.9.2011.]
Heiskanen, M. – Ruuskanen E. 2010. Uhritutkimuksessa kokeiltiin kolmea menetelmää. Hyvinvointikatsaus 4/2010.
Couper, M. – Singer, E. 2009. Ethical Considerations in the Use of Paradata in Web Surveys. ESRA2009.
Das, M. – Ester, Peter – Kaczmirek , L. 2011. Social and Behavioral Research and the Internet. Advances in Applied Methods and Research Strategies.
De Leeuw E. 2005. To Mix or Not to Mix Data Collection Modes in Surveys. Journal of Official Statistics, Vol. 21, No. 2, 2005.
De Leeuw, E. 2008a. Choosing the method of data collection. Teoksessa: International Handbook Of Survey Methodology. Toim. Edith D. de Leeuw – Joop J. Hox – Don A. Dillman. Taylor & Francis, Psychology Press, EAM series, New York.
De Leeuw, E. D. – Hox, J. P. – Dillman, D. A. 2008b. Mixed-mode Surveys: When and Why. Teoksessa International Handbook of Survey Methodology. Toim. E. D. de Leeuw – J. J. Mox – D. A. Dillman. European Association for Methodology Series. Lawrence Erlbaum Associates.
De Leeuw, E. – Joop J. Hox 2011. Internet Surveys as Part of a Mixed-Mode Design.
Heerwegh, D. 2009. Using Internet survey paradata to optimize survey questionnaire design. Symposium on Online Research: Insights Into Methods and their Application in Practice.
Heiskanen, M – Ruuskanen, E. 2010. Tuhansien iskujen maa – Miesten kokema väkivalta Suomessa. HEUNIn tutkimusraportteja No. 66. Helsinki.
Holmberg, A. – Lorenc, B. – Werner, P. 2008. Optimal Contact Strategy in a Mail and Web Mixed Mode Survey. General online research (GOR). Statistics Sweden.
Laaksonen, S. 2010. Surveymetodiikka. Ventus Publishing ApS.
Macer, T. – Wilson, S. 2011. Globalpark Annual MR Software Survey. London.
Martin, P. 2011. What makes a good mix? Chances and challenges of mixed mode data collection in the ESS. Centre for Comparative Social Surveys, Working Paper Series, Paper no. 02, February 2011.
Millar, M. – O'Neill, A. – Dillman, D. 2009. Are Mode Preferences Real? Social and Economic Sciences Research Center. Technical Report 09–003.
Pantzar, M. 2011. Asiakkaan aika ja talouden rytmiliike. Tehokkaan Tuotannon Tutkimussäätiö 2011.
Revilla, M. 2010. Quality in Unimode and Mixed-Mode designs: A Multitrait-Multimethod approach. Survey Research Methods (2010) Vol.4, No.3.
Revold, M. K. – Haraldsen, G. 2011. Towards a Holistic Questionnaire Development, Evaluation and Testing Tool. ISM Workshop, The Hague.
Ronkainen S. 2009. Vanhaa, uutta, sinistä, lainattua – monimenetelmällinen tutkimus. Metodifestarit, Jyväskylä 2009.
Tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2010. Internet vuorovaikutuksen välineenä. Tilastokeskus.
Tiikkaja, H. 2011. Internet-kysely henkilöliikennetutkimuksen tiedonkeruumenetelmänä. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 30/2011. Helsinki.

 

Ajankäytön prime time

Väestön ikääntyessä vapaa-aika lisääntyy. Työssäkäyvillä ihmisillä on aikapulaa samalla kun on yhä enemmän ihmisiä, jotka kärsivät ylenmääräisestä ajan runsaudesta. Lisäksi ajankäyttö on muuttumassa entistä epäsäännöllisemmäksi, se pirstaloituu ja päällekkäistyy. Arkiset toiminnot sijoittuvat uusiin paikkoihin. (Pantzar 2011.)

Suomessa internetin käyttö jakautuu melko tasaisesti läpi vuorokauden. Arkiaamupäivät, lounasaika ja arki-illat noin kello 19 paikkeilla ovat aktiivisinta aikaa ja lauantai on kokonaisuudessaan hiljaisinta aikaa. Mobiilin internetin ja älypuhelinten myötä päivittäinen ajankäyttö lienee eriytymässä. Sähköpostien lukeminen keskittyy selvästi työpäiviin. Erityisesti lounasaikaan ja iltapäiväkahvin aikaan surffataan. Miehet surffaavat ja käyttävät aktiivisemmin sosiaalista mediaa työpäivinä kun taas naisilla painottuu enemmän viikonloppu. Miehet ovat internetasioinnissa aktiivisempia viikonloppuna kuin naiset.

Internetasioinnissa tapahtuu kiinnostava muutos noin 50 ikävuoden jälkeen: Asiointi alkaa painottua alkuiltaan (klo 18–20) työpäivän ja loppuillan sijaan. Tämä johtunee siitä, että lasten kasvaessa aikuisten varhainen ilta vapautuu muille aktiviteeteille.

Pantzarin mukaan ajankäytön vähäisistä muutoksista kertova tilastollinen ajankäyttötutkimus ei tunnista ajankäytön kokemuksellista puolta. Uusi tieto- ja kommunikaatiotekniikka edistänee uudenlaista simultaanista osaamista ja tekemistä. Samanaikaisesta pankkisaldon tarkkailusta, Facebook-statuksen päivittämisestä ja television katsomisesta on tulossa monille aikuisille alkuillan tapa ja tottumus. Pantzarin mukaan tutkijat puhuvat myrkytyksestä tai tartunnasta (contamination), kun keskittyneen tekemisen lisäksi tehdään samanaikaisesti jotain muuta. Tähän päällekkäisten toimintojen kirjoon tutkimusten tiedonkeruut olisi mahdutettava.

Anu-Hanna Anttilan (2010, 62–67) mukaan ajankäyttöaineiston avulla on kuitenkin mahdollista tutkia, millä logiikalla työ- ja vapaa-aika sekä oma aika ja perheellisillä yhteinen aika muodostavat arkisen toiminnan sosiaalisen kentän. Ajankäyttöaineistoa voi tarkastella tilastotarkoituksen lisäksi muilla tavoin. Perheenjäsenten ajankäyttöpäiväkirjoja voidaan lukea rinnakkain. Ajankäyttötaulukon, itsearviointiosion (oma kuvaus päivän kiireydestä ja mukavuudesta) ja viikkotyöaikalomakkeen tietojen pohjalta rakennettujen kertomusten avulla voi paremmin ymmärtää kotitalouksien ajankäytön arkkitehtuuria. Tämä auttaa ehkä ymmärtämään tutkimuksiin osallistumisen logiikkaa.

Ajankäyttötutkimuksessa vapaa-ajaksi määritellään aika, jolloin ei olla työssä (ansiotyö, kotityö) eikä nukuta. Tällöin webvastaamisen voisi olettaa olevan runsaimmillaan. Näin ajateltuna suomalaisella on vapaa-aikaa noin kuusi tuntia vuorokaudessa. Pantzarin mukaan tutkimuksessa ajatellaan vapaa-ajan jakautuvan kahteen osaan: määrittämättömään, rentoon (casual) vapaa-aikaan sekä tavoitesuuntautuneeseen, vaativaan (serious) vapaa-aikaan.

Parhaiten tilaa internetaktiivisuudelle löytyy Pantzarin mukaan työpäivien siirtymähetkissä – työpäivän alussa, lopussa ja lounasaikaan. Ne ovat webtiedonkeruun kannalta "prime time" -hetkiä.

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 12.12.2011

Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Artikkelit > Verkkovastaamisen prime time

Navigointi

Artikkelit

På svenska In English Tulostusversio
Hakemisto| Sivukartta| Palaute| Yhteystiedot
Förstasidan| Home
Etusivu Tilastot Tietoa tilastoista Tiedonkeruut Tuotteet ja palvelut Ajankohtaista Tilastokeskus

Haku

Tilastokeskus
Tilastokeskus PalloVaihde 09 17 341 PalloYhteystiedot PalloTekijänoikeudet ja käyttöehdot PalloPalaute