Rekisteristä saadaan luotettava tieto koulutuksesta

  1. Haastattelutiedon perusteella koulutustaso on jonkin verran korkeampi kuin rekisteritiedon perusteella
  2. Monet alemmat korkea-asteen tutkinnot mielletään haastattelussa keskiasteen tutkinnoiksi
  3. Vaikuttaako eri tietolähteiden käyttö tutkimustuloksiin?
  4. Rekisteritieto käytössä jatkossakin

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Monet alemmat korkea-asteen tutkinnot mielletään haastattelussa keskiasteen tutkinnoiksi

Noin yhdeksän prosenttia Aikuiskoulutustutkimus 2006:n vastaajista ilmoitti haastattelussa alemman tutkinnon kuin tutkintorekisterissä. Suurimmalla osalla heistä oli tutkintorekisterin mukaan keskiasteen tutkinto, mutta haastattelussa he eivät jostain syystä ilmoittaneet suorittaneensa perusasteen jälkeistä tutkintoa tai ilmoittivat suorittaneensa korkea-asteen tutkinnon.

230 henkeä, joilla oli tutkintorekisterin mukaan keskiasteen tutkinto, ilmoitti haastattelussa suorittaneensa pelkän perusasteen. Yhdeksällä näistä oli tutkintorekisterin mukaan suoritettuna ylioppilastutkinto. Heidän osaltaan kyse lienee väärinkäsityksestä haastattelutilanteessa: heistä kahdeksan nimittäin ilmoitti (kysymyksessä A33) suorittaneensa lukion (vaihtoehto 5) ylioppilastutkinnon (vaihtoehto 6) sijaan.

Näistä 230 haastatellusta 28 ilmoitti opiskelleensa edeltävän vuoden aikana jossain keskiasteen tutkintoon johtavassa oppilaitoksessa.

Peräti 94:llä näistä 230 henkilöstä oli tutkintorekisterin mukaan suoritettuna keskiasteen tekniikan peruskoulutus. Tähän ryhmään kuuluvista yksittäisistä tutkintonimikkeistä yleisimmät olivat muu tai tuntematon kone- ja metallialan peruskoulutus (15 henkilöä) ja levyseppä-hitsaaja (10 henkilöä). Keskiasteen palvelualojen peruskoulutus oli 45 henkilöllä. Heistä 12 oli suorittanut maatilan emäntä, emäntäkoulu -tutkinnon ja kuusi henkilöä laitoshuoltaja, siivooja -tutkinnon.

Keskiasteen maa- ja metsätalousalan peruskoulutus oli tutkintorekisterin mukaan suoritettuna 21 henkilöllä. 17 henkilöä oli suorittanut muun tai tuntemattoman majoitus-, ravitsemis- ja talousalan keskiasteen koulutuksen. 13 henkilöä oli suorittanut keskiasteen kaupan ja hallinnon peruskoulutuksen (näistä kahdeksan myyjän tutkinnon) ja seitsemän henkilöä terveys- ja sosiaalialan peruskoulutuksen. Muita merkittävän suuria tutkintoryhmiä ei näiden 230 henkilön joukossa ole.

Haastattelussa 26 henkilöä ilmoitti, ettei heillä ole perusasteen jälkeistä tutkintoa, vaikka heillä oli rekisteriin merkittynä korkea-asteen tutkinto. Suurimmalla osalla, eli yhteensä 20 henkilöllä oli suoritettuna tutkintorekisterin mukaan alin korkea-aste. Näistä 26 henkilöstä 20 ilmoitti yleissivistäväksi pohjakoulutuksekseen korkeintaan keski- tai peruskoulun. Kymmenellä henkilöllä oli tutkintorekisterin mukaan opistomerkonomin tutkinto, kolmella teknikon tutkinto ja neljällä insinöörin tutkinto. Näistä 26 henkilöstä 14 ilmoitti olevansa parhaillaan tutkintoon johtavassa koulutuksessa.

Osa edelleen opiskelleista mieltääkin itsensä niin vahvasti opiskelijaksi (vastanneet kysymykseen A34 kohdan 3 "ei tutkintoa, mutta tällä hetkellä tutkintoon johtavassa koulutuksessa"), että aikaisempi suoritettu tutkinto jää haastattelutilanteessa huomiotta.

Yhteensä 128 henkilöä vastasi haastattelussa suorittaneensa ainoastaan keskiasteen tutkinnon, vaikka rekisteritietojen perusteella he olivat suorittaneet korkea-asteen tutkinnon.

Yksiselitteistä syytä sille, miksi jotkut haastateltavat antoivat haastattelussa rekisteritietoa alemman koulutusasteen, on vaikea keksiä. Osasyynä on varmasti vaikeus luokitella tutkinnon tasoa, varsinkin kun kyse on alimman korkea-asteen tutkinnoista (opistoaste). Alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneita oli 88 näistä 128:sta, ja erityisen vaikeasti luokiteltaviksi paljastuivat seuraavat tutkinnot: teknikon tutkinto (45), opistomerkonomi (17) sekä terveydenhuollon koulutus (alin korkea-aste), jonka oli suorittanut 8 haastateltavaa.

Rekisterin mukaan alemman korkeakouluasteen suorittaneita oli tässä ryhmässä yhteensä 28, ja vastaavasti vaikeasti luokiteltavia tutkintoja näyttäisivät olevan tradenomi, insinööri (amk), sekä kauppa- tai yhteiskuntatieteellinen koulutus (alempi korkeakouluaste). Tutkintorekisterin mukaan ylemmän korkeakouluasteen suorittaneita oli 12 näistä 128:sta.

Yhteensä 16 henkilöä, joilla oli tutkintorekisterin mukaan korkeakouluasteen tutkinto, ilmoitti opiskelleensa yliopiston perustutkintoon johtavassa koulutuksessa viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. Vastaavia tapauksia ammattikorkeakoulujen osalta on yhdeksän. Näissäkin tapauksissa opiskelujen jatkuminen edelleen saattaa vaikuttaa siihen, että jo suoritettu tutkinto jää haastattelutilanteessa ilmoittamatta.

Tiettyjen tutkintojen luokittelemisen vaikeus on tärkein selitys myös tilanteissa, joissa haastattelussa annettu tutkintotieto on rekisteritietoa korkeampi. Erityisesti monet alimman korkea-asteen tutkinnot mielletään usein keskiasteen tutkinnoiksi.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 12.12.2011

Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Artikkelit > Rekisteristä saadaan luotettava tieto koulutuksesta

Navigointi

Artikkelit

På svenska In English Tulostusversio
Hakemisto| Sivukartta| Palaute| Yhteystiedot
Förstasidan| Home
Etusivu Tilastot Tietoa tilastoista Tiedonkeruut Tuotteet ja palvelut Ajankohtaista Tilastokeskus

Haku

Tilastokeskus
Tilastokeskus PalloVaihde 09 17 341 PalloYhteystiedot PalloTekijänoikeudet ja käyttöehdot PalloPalaute