Tietojenkäsittelypalvelut nousivat informaatioalan veturiksi

Koko dokumentti sivutettuna


Kirjoittaja: Aku Alanen on yliaktuaari Tilastokeskuksen taloudelliset olot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Tieto&trendit-lehdessä 7/2011.

Informaatiopalveluihin kuuluvien neljän klusterin kehitys on ollut varsin erilaista viimeisen 15 vuoden aikana. Televiestintä on kokenut huiman nousun ja yhtä huiman laskun. Tietojenkäsittelypalvelut ovat nousseet jopa kansantalouden veturiksi; niillä on myös kasvunäkymiä, toisin kuin jo kypsillä alan klustereilla.
__________________________

Tietoyhteiskunnasta on puhuttu paljon ainakin jo 1970-luvulta lähtien. Painotukset ja myös se, mitä käsitteellä tarkoitetaan, ovat vaihdelleet. Tässä artikkelissa käsittelen informaatio- ja viestintäpalvelujen kansantaloudellista roolia uuden toimialaluokituksen tietojen valossa, mutta jossain määrin myös yhteyksiä muihin aloihin.

Erityisesti digitalisaatio, internet ja sosiaalinen media ovat sitoneet informaatiopalvelut ja muun kansantalouden entistä tiiviimmin toisiinsa.

Informaatiopalvelut ovat linkittyneitä

Av-klusterin toiminta, erityisesti televisio, muodostaa yhteiskunnan informaatiopalvelujen yhden solmukohdan, vaikkei klusterilla kovin merkittävää suoraa tuotannollista yhteyttä olekaan muuhun kansantalouteen.

Läheisiä ja toisiinsa kietoutuneita solmun osia ovat myös kolme muuta informaatioklusteria: kustannuspalvelut, televiestintäpalvelut sekä tietojenkäsittelypalvelut, niistä erityisesti ohjelmointipalvelut.

Näiden neljän palveluklusterin ympärillä voi katsoa toimivan myös informaatiotavaroiden tuotannon ekosysteemin. Toki av-klusterin sisällöntuotannossa muut kulttuuriset alat kuuluvat myös klusterin ekosysteemiin.

Av- ja kustannusklusterit tuottavat sisältöpalveluja, tiedon ja usein enemmänkin tunteidenvälitystä, ennen kaikkea kotitalouksien käyttöön yhdessä muiden kulttuuripalvelujen kanssa. Tele- ja tietojenkäsittelypalvelut tuottavat taas teknisempiä informaatiopalveluja koko yhteiskunnan tarpeisiin. Televiestintäkään ei toimi ilman hyviä tietojenkäsittelypalveluja, joten nämä kaksi palvelutuotetta ovat hyvin kiinteästi toisiinsa sidottuja.

Tietojenkäsittelypalveluja tarvitsevat oikeastaan kaikki kansantalouden alat välituotepanoksina, mutta myös kotitaloudet käyttävät niiden tarjoamia lopputuotteita. Ja kukin informaatiopalvelujen klustereista tarvitsee toki myös teollisia tavaroita ja kauppaa toimiakseen.

Sivun alkuun

Neljän klusterin arvonlisäyksen kehitys 1995 – 2010

Tietojenkäsittelypalvelut ovat selkeästi toimineet kansantalouden eräänä veturina aina vuoteen 2008 saakka. Vuoden 2009 laman jälkeen klusterin arvonlisäys nousi jo vuonna 2010 hieman vuoden 2007 yläpuolelle (Kuvio 1).

Kuvio 1. Arvonlisäyksen kehitys 1995–2010 käyvin hinnoin, 1995 =100

Lähde: Kansantalouden tilinpito. Tilastokeskus

Av-klusterin arvonlisäys on kokonaisuudessaan 2000-luvulla kehittynyt selvästi hitaammin kuin koko kansantalous ja roimasti hitaammin kuin televiestintä- ja tietojenkäsittelypalveluklusterien arvonlisäykset. Viime lama kohteli kuitenkin av-klusteria suhteellisesti koko taloutta hitusen lievemmin. Av-klusterin arvonlisäyksen taso ylitti jo vuonna 2010 selvästi vuoden 2007 tason.

Kustantamistoiminta kasvoi vielä 1990-luvulla pääosin kansantalouden kanssa samaa tahtia mutta jäi siitä hieman jälkeen vuosituhannen vaihteen tienoilla. Vuosina 2002 – 07 kustannustoiminta kehittyi taas samaa tahtia kansantalouden kanssa, vuonna 2008 jopa paremmin. Ala ei kokenut lamaa vielä vuonna 2009 kuten muu talous, vaan sen arvonlisäys alkoi laskea vasta vuonna 2010. Tosin on huomattava, että parannus johtui ennen kaikkea valmisohjelmistojen kustannustoiminnan kasvusta eikä perinteisestä kustantamisesta.

Televiestinnän arvonlisäys on kehittynyt aika lailla toisin kuin koko kansantalous, mikä liittyy myös alan yritysjärjestelyihin ja luokitusmuutoksiin. Televiestintä kasvoi voimakkaasti 1990-luvun lamasta vuoteen 2002 saakka, jonka jälkeen arvonlisäys alkoi pudota. Alamäki oli loivempaa vuosina 2003 – 04, mutta vuodesta 2005 lähtien lasku oli hyvin voimakasta vuoteen 2008 saakka. Lasku johtui useista syistä, mm. telepalveluiden hintojen laskusta ja yritysjärjestelyistä. Vuonna 2009 päästiin taas kasvuun, mutta vuonna 2010 televiestinnän arvonlisäys pysyi lähes edellisen vuoden tasolla.

Sivun alkuun

Kolme neljästä klusterista jo kypsiä

Työllisyyttä vertailumittarina käytettäessä klustereiden asemat näyttävät jossain määrin toisenlaisilta. Av-sektori kehittyi lamavuoteen 2009 saakka vain hieman koko kansantaloutta heikommin. Vielä vuosina 2007 ja 2008 klusterin työllisyys kasvoi kohtuullisesti, mutta vuoden 2009 laman jälkeen se on on ollut laskussa päinvastoin kuin klusterin arvonlisäys. Määrällisesti av-klusteri työllistää nykyään noin 9 400 henkeä, mikä jää alle vuoden 2001 tason.

Eniten työllisyys on vähentynyt televiestinnän klusterissa (Kuvio 2). Televiestinnän työllisyys on laskenut viime vuosina laman jälkeisen vuoden 2010 vajaaseen 15 000 henkeen.

Kuvio 2. Työllisten määrä 1995 – 2010, 1995=100

Lähde: Kansantalouden tilinpito. Tilastokeskus

Kustannustoiminnan työllisten määrä on kehittynyt lähes koko tarkasteluperiodin ajan kokonaistyöllisyyttä hitaammin. Kustannusklusteri työllistää hieman alle 20 000 työllistä, mikä on kuitenkin reilusti enemmän kuin painamisen piirissä työskentelee. Painoalallahan työllisyys on vähentynyt merkittävästi.

Tietojenkäsittelypalveluiden työllisyys kasvoi tunnetusti huomattavasti kansantaloutta nopeammin aina vuoteen 2008 saakka. Työllisiä klusterissa oli vuonna 2010 noin 48 000. Määrä on kuitenkin laskenut vuoden 2008 huipusta 4 000 hengellä.

Yleisesti voisi työllisyys- ja arvonlisäystietojen pohjalta arvioida, että vain tietojenkäsittelypalveluilla on tulevaisuuden kasvunäkymiä. Muut kolme klusteria ovat ns. kypsiä toimintoja.

Sivun alkuun

Tietojenkäsittelyn kansantaloudellinen rooli kasvanut

Klustereita voi tarkastella myös siitä näkökulmasta, mikä on niiden suhteellisen roolin kehitys osana informaatiotalouden ekosysteemiä. Kuviossa 3 on esitetty klustereiden osuus perushintaisesta bkt:sta ja kuviossa 4 osuus työllisyydestä. Kuviot antavat kuvan klusterin reaalisesta kokonaismerkityksestä.

Av-klusterin bkt-osuudella mitattu merkitys kansantaloudessa on 2000-luvulla laskenut (Kuvio 3). Osuus oli vuonna 2010 enää 0,4 prosenttia eli hieman pienempi kuin mainostoiminnalla, joka käyttää paljon av-palveluja.

Kuvio 3. Klusterien osuus bkt:sta 1995 – 2010, %

Lähde: Kansantalouden tilinpito. Tilastokeskus

Kustannustoiminnan osuus on vaihdellut 0,8 – 1,1 prosentin välillä. Vuonna 2010 osuus oli tasan prosentti.

Televiestinnän bkt-osuus on vaihdellut rajusti. Osuus oli vielä 2004 loppuun saakka selvästi suurempi kuin tietojenkäsittelypalvelujen, mutta on sen jälkeen laskenut alle puoleen tietojenkäsittelypalvelujen osuudesta, joka on klustereista nyt selvästi suurin.

Kaikilla neljällä klusterilla arvonlisäysosuus on selvästi suurempi kuin työllisyysosuus.

Tietojenkäsittelypalvelut työllistävät yksinään enemmän väkeä kuin muut kolme klusteria yhteensä (Kuvio 4). Tietojenkäsittelypalvelut ovat ainoana informaatiopalvelujen ekosysteemin osana myös kasvattaneet työllistävää rooliaan selvästi 1990-luvun puolestavälistä lähtien. Työllisyysosuus oli vuonna 2010 noin 2 prosenttia eli puolet suurempi kuin viestintälaitteiden teollisella valmistuksella.

Kuvio 4. Klusterien osuus työllisistä 1995– 2010, %

Lähde: Kansantalouden tilinpito. Tilastokeskus

Luultavaa on, että tietojenkäsittelypalvelut ovat myös ainoa klustereista, joka mahdollisesti pystyy myös nostamaan työllisyysosuuttaan tulevaisuudessa – ainakin nykyisten rakenteiden ja näkymien valossa.

Muut informaatiopalvelut vaikuttavat olevan nyt siinä mielessä kypsiä, ettei niiden määrällinen rooli tule enää kasvamaan, vaikka ne laadullisesti muuttuisivatkin. Perinteisellä kustannustoiminnalla ja av-klusterilla on täysi työ yrittää säilyttää edes nykyinen taso. Tilanne voi toki muuttua internetin tuomien uusien laitteiden ja käyttäytymismallien seurauksena. Mehän emme oikeastaan tiedä, olemmeko vasta alussa erityisesti mobiilien verkostojen ja niitä käyttävien palvelujen kehityksessä.

Informaatiopalvelujen ulkomaankauppa tietojenkäsittelypalvelujen varassa
Informaatiopalveluja viedään Suomesta ulkomaille aika vaatimattomasti tietoteknisiä palveluja lukuun ottamatta. Näiden osuus on ollut yli 30 prosenttia maamme koko palveluviennistä. Vuonna 2010 tietojenkäsittelypalvelujen viennin arvo oli noin viisi miljardia euroa. Niiden palveluviennin arvo on ollut selkeästi suurempi kuin tietotekniikkapalvelujen tuonnin arvo, joka oli viime vuonna vain 1,5 miljardia euroa.

Av-palvelujen vienti on pysytellyt viime vuosina noin kolmessa miljoonassa eurossa, kun vastaava tuonti on ollut roimasti suurempaa – tosin viime vuonna tuontikin laski selvästi.

Televiestintäpalvelujen tuonti on myös ollut selvästi vientiä suurempaa. Vienti on ollut vain runsaat 100 miljoonaa euroa viime vuosina.

__________________

Sivun alkuun

Luokitusongelmat vaikeuttavat analyysiä

Tilastoilla on luokitusongelmien takia entistäkin hankalampaa suoraan analysoida tarkasti tietoyhteiskunnan kehitystä. Erityisen kiinnostava tarkastelu sähköisen ja paperisen median välisestä kehityskulusta ei onnistu kansantalouden tilinpidon luokituksilla. Kaikissa kuvioiden 1–4 laskelmissa on otettava huomioon seuraavat käsitteelliset uuteen TOL 2008 -toimialaluokitukseen liittyvät ongelmat:

__________________

Sivun alkuun

Infopalvelut kasvaneet tavaroita voimakkaammin

Kustantaminen on Gutenbergin ajoista lähtien tarvinnut painotuotantoa. Vieläkin pääosa kustannustuotteista painetaan ja myydään kuluttajille paperisina tuotteina, mutta niiden osuus laskee koko ajan.

Vielä niinkin myöhään kuin vuonna 1995 oli kustantamisen ja painamisen arvonlisäys samaa tasoa, mutta viime vuonna painamisen arvonlisäys oli enää 40 prosenttia kustantamisen arvonlisäyksestä. Sähköisessä muodossa tapahtuvan toiminnan osuus on alkanut kasvaa kustannustoiminnan sisällä. Kehitys on silti ollut Suomessa vielä aika hidasta vaikkapa Ruotsiin verrattuna.

Työllisyyden osalta kehitys on mennyt samaan suuntaan, joskin hieman hitaammin. Painotyöntekijöiden osuus oli viime vuonna vielä 60 prosenttia kustannusalan henkilöstöstä.

Av-palvelut tarvitsevat fyysisiä laitteita, joilla av-aineisto sekä tuotetaan että vastaanotetaan, mutta ne ovat Suomessa pääosin olleet tuontitavaraa. Viihde-elektroniikan valmistus on pudonnut meillä lähes olemattomaksi.

Telepalvelut tarvitsevat viestintälaitteita, ja tunnetusti niiden tuotanto on ollut merkittävin osa suomalaisen informaatiotalouden arvoketjua. Viestintälaitteiden valmistuksen osuus maamme bkt:sta kasvoi 1990-luvun mittaan nopeasti, ja vuosituhannen vaihteessa osuus oli korkeimmillaan reilusti yli 6 prosenttia. Siitä osuus on laskenut, se oli vuonna 2010 enää runsaat kaksi prosenttiyksikköä. Vastaava työllisyysosuus oli vuosituhannen vaihteessa huomattavasti vaatimattomampi mutta merkittävä kuitenkin eli 1,4 prosenttia. Siitä osuus on laskenut yhden prosentin tuntumaan vuonna 2010.

Viestintälaitteiden valmistuksessa on tarvittu ennen kaikkea tietojenkäsittelypalveluja sekä kunkin laitevalmistajan omana että myös ulkoa ostettuna työnä. Voi jopa kärjistää, että Nokia on ollut Suomen suurin ohjelmointitalo, vaikka sekin on ostanut paljon osaamista myös ulkoa.

Elektronisten komponenttien alihankintatuotanto on vähentynyt Suomessa samaa tahtia viestintälaitteiden kanssa. Oikeastaan ainoa elektroniikkatuotannon osa, jonka arvonlisäys- ja työllisyysosuus on kasvanut 2000-luvulla, on mittaus- sekä lääkintälaitteiden valmistus.


Päivitetty 1.11.2011

Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Artikkelit > Tietojenkäsittelypalvelut nousivat informaatioalan veturiksi

Navigointi

Artikkelit

På svenska In English Tulostusversio
Hakemisto| Sivukartta| Palaute| Yhteystiedot
Förstasidan| Home
Etusivu Tilastot Tietoa tilastoista Tiedonkeruut Tuotteet ja palvelut Ajankohtaista Tilastokeskus

Haku

Tilastokeskus
Tilastokeskus PalloVaihde 09 17 341 PalloYhteystiedot PalloTekijänoikeudet ja käyttöehdot PalloPalaute