Tietojenkäsittelypalvelut nousivat informaatioalan veturiksi

  1. Informaatiopalvelut ovat linkittyneitä
  2. Neljän klusterin arvonlisäyksen kehitys 1995–2010
  3. Kolme neljästä klusterista jo kypsiä
  4. Tietojenkäsittelyn kansantaloudellinen rooli kasvanut
  5. Luokitusongelmat vaikeuttavat analyysiä
  6. Infopalvelut kasvaneet tavaroita voimakkaammin

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Infopalvelut kasvaneet tavaroita voimakkaammin

Kustantaminen on Gutenbergin ajoista lähtien tarvinnut painotuotantoa. Vieläkin pääosa kustannustuotteista painetaan ja myydään kuluttajille paperisina tuotteina, mutta niiden osuus laskee koko ajan.

Vielä niinkin myöhään kuin vuonna 1995 oli kustantamisen ja painamisen arvonlisäys samaa tasoa, mutta viime vuonna painamisen arvonlisäys oli enää 40 prosenttia kustantamisen arvonlisäyksestä. Sähköisessä muodossa tapahtuvan toiminnan osuus on alkanut kasvaa kustannustoiminnan sisällä. Kehitys on silti ollut Suomessa vielä aika hidasta vaikkapa Ruotsiin verrattuna.

Työllisyyden osalta kehitys on mennyt samaan suuntaan, joskin hieman hitaammin. Painotyöntekijöiden osuus oli viime vuonna vielä 60 prosenttia kustannusalan henkilöstöstä.

Av-palvelut tarvitsevat fyysisiä laitteita, joilla av-aineisto sekä tuotetaan että vastaanotetaan, mutta ne ovat Suomessa pääosin olleet tuontitavaraa. Viihde-elektroniikan valmistus on pudonnut meillä lähes olemattomaksi.

Telepalvelut tarvitsevat viestintälaitteita, ja tunnetusti niiden tuotanto on ollut merkittävin osa suomalaisen informaatiotalouden arvoketjua. Viestintälaitteiden valmistuksen osuus maamme bkt:sta kasvoi 1990-luvun mittaan nopeasti, ja vuosituhannen vaihteessa osuus oli korkeimmillaan reilusti yli 6 prosenttia. Siitä osuus on laskenut, se oli vuonna 2010 enää runsaat kaksi prosenttiyksikköä. Vastaava työllisyysosuus oli vuosituhannen vaihteessa huomattavasti vaatimattomampi mutta merkittävä kuitenkin eli 1,4 prosenttia. Siitä osuus on laskenut yhden prosentin tuntumaan vuonna 2010.

Viestintälaitteiden valmistuksessa on tarvittu ennen kaikkea tietojenkäsittelypalveluja sekä kunkin laitevalmistajan omana että myös ulkoa ostettuna työnä. Voi jopa kärjistää, että Nokia on ollut Suomen suurin ohjelmointitalo, vaikka sekin on ostanut paljon osaamista myös ulkoa.

Elektronisten komponenttien alihankintatuotanto on vähentynyt Suomessa samaa tahtia viestintälaitteiden kanssa. Oikeastaan ainoa elektroniikkatuotannon osa, jonka arvonlisäys- ja työllisyysosuus on kasvanut 2000-luvulla, on mittaus- sekä lääkintälaitteiden valmistus.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 1.11.2011

Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Artikkelit > Tietojenkäsittelypalvelut nousivat informaatioalan veturiksi

Navigointi

Artikkelit

På svenska In English Tulostusversio
Hakemisto| Sivukartta| Palaute| Yhteystiedot
Förstasidan| Home
Etusivu Tilastot Tietoa tilastoista Tiedonkeruut Tuotteet ja palvelut Ajankohtaista Tilastokeskus

Haku

Tilastokeskus
Tilastokeskus PalloVaihde 029 551 1000 PalloYhteystiedot PalloTekijänoikeudet ja käyttöehdot PalloPalaute