Pääkaupunkiseudulla asumisen elintaso on pysynyt ennallaan kolme sukupolvea
- Arava – tie omaan asuntoon
- Käytettyjen omistusasuntojen markkinat syntyvät ja inflaatio laukkaa
- Asuntomarkkinat 1980- ja 1990-luvuilla
- Lainaa on että hirvittää
- Tonttimaan hinta, tehokas rakentaminen ja tarjonnan lisääminen ovat tämän päivän avainkysymyksiä
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Lainaa on että hirvittää
Nykyisin asuntomarkkinat ovat läpinäkyvät ja toimivat, korko on alhainen ja laina-ajat ovat pitkiä. Tämä houkuttaa asunnonostajia ottamaan aiempaa suurempia lainoja ja ostamaan suuren ensiasunnon. Edulliset olosuhteet ilmenevät toisaalta korkeampina hintoina.
Tarinan kolmas sukupolvi, 27-vuotias poikani, osti vuoden 2011 kesäkuussa 58 neliön kolmion Tullinpuomin Shelliä vastapäätä vuonna 1949 valmistuneesta aravatalosta. Aravasta ei ollut enää tietoakaan ja alueen status on noussut korkealle. Asunnon hinta oli 260 000 euroa eli 4 483 euroa neliömetriltä. Lisäksi remontteihin meni 15 000 euroa.
Velan vakuutena kelpasi 80 prosenttia asunnon hinnasta ja lopun osalta vanhempien takaus. Jos asunnonhankinnassa olisi hyödynnetty asp-järjetelmää, olisi takauksen hoitanut valtio ja ensiasunnon ostaja olisi saanut parhaimmillaan 3 000 euron avustuksen. Takauksen olisi voinut hoitaa myös lisärahalla. Korko oli hieman päälle kaksi prosenttia ja laina-aika 25 vuotta. Onneksi lähivuosina korko ei todennäköisesti nouse ja reaalikorkokin pysyttelee lähellä nollaa, jopa hieman miinuksen puolella – toivottavasti. Negatiivisena puolena on verovähennysoikeuden pieneneminen portaittain.
Pojan asunnon maksamiseen kuluu 75 kuukauden keskimääräistä bruttopalkkaa. Suhteutettuna Tapiolan kaksioon maksamiseen menee 65 kuukautta ja Munkkivuoren arava-asuntoon 91 kuukautta.
Asuntolainan hoito vie pojaltani vajaat 50 prosenttia nettotuloista, ja asumismenot kokonaisuudessaan ovat noin 55 prosenttia käytettävissä olevista tuloista. Alhainen korko ja pitkä laina-aika mahdollistavat tänä päivänä suurenkin asuntolainan. Kuukausierä pysyy kohtuullisena.
Ikävä kyllä edulliset lainaehdot ovat siirtyneet asuntojen hintoihin. Pojallani menee enemmän rahaa asumiseen ja hän maksaa asuntoa kauemmin kuin minä. Tämä johtuu pääosin siitä, että isäni ja minä ostimme keskihintaisen asunnon ja poikani osti keskimääräistä selvästi kalliimman asunnon keskeisemmältä paikalta. Toisaalta poikani maksaa pienempää korkoa ja asuntolainan pituus on huomattavasti pitempi kuin minulla. Tämän takia kuukausittaiset asumismenot suhteessa tuloihin ovat vain hieman suuremmat kuin minulla.
Päivitetty 4.6.2012