Hyvin koulutetuilla pisimmät työurat
- Naisten työhön osallistuminen alkoi lisääntyä 1970-luvulla
- Lama-ajat lyhentävät työuria
- Hyvä koulutus lisää työvuosien määrää
- Työuran aloitusikä aikaistuu ja päättämisikä myöhentyy
- Työurien pituuslaskelmat perustuvat työssäkäyntitilaston työssäolotietoihin
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Työuran aloitusikä aikaistuu ja päättämisikä myöhentyy
1990-luvun laman vuoksi 1950- ja 1960-luvuilla syntyneiden kohorttien työllisyys ei koskaan saavuttanut suurten ikäluokkien tasoa. Laman seurauksena työllisten osuus putosi pysyvästi noin 10–15 prosenttiyksikköä, jolloin kaikkien kohorttien työvuosien määrä väheni. Eniten lamakausi alensi vanhimpien ikäluokkien työvuosikertymää. Suurten ikäluokkien työllisyys ei elpynyt lainkaan laman jälkeen. Mitä nuorempi kohortti oli 1990-luvun lamavaiheessa, sitä enemmän työllisyysaste elpyi lamavaiheen jälkeen.
Nykyisin 30–50-vuotiaista miehistä on töissä 80 prosenttia, mutta ennen lamaa senikäisistä miehistä oli töissä yli 90 prosenttia. Naisille lamasta aiheutui pienempi muutos, koska naisten työllisyys parani 1970- ja 1980- lukujen ajan ja miltei saavutti miesten työllisyyden vuonna 1990. Lama-aika heikensi niin naisten kuin miestenkin työllisyyttä selvästi, mutta laman jälkeen naisten työllisyys on parantunut nopeammin kuin miesten ja on jo ohittanut miesten tason.
Vieläkin joka viidennen miehen ja joka kymmenennen naisen koulutus jää pelkän peruskoulun varaan. Enemmistö jatkokoulutusta vaille jääneistä työllistyy ilman koulutustakin, mutta kouluttamattomien työurat sisältävät paljon katkoja ja työttömyyttä, joten kertyvien työvuosien määrä jää paljon pienemmäksi kuin koulutetuilla.
Tulevaisuuden työurien kannalta koulutustason nousu lupaa hyvää: työhön osallistuminen lisääntyy ja työelämästä poistutaan myöhemmin (kuvio 4). Edelliseen lamakauteen verrattuna työelämästä poistuminen on myöhentynyt jo 4–5 vuodella.
Kuvio 4. Naisten ja miesten keskimääräinen työn aloittamis- ja lopettamisikä vuosina 1987–2010.
Lähde: Tilastokeskus. Työssäkäyntitilastot.
Suuret ikäluokat ovat jatkaneet työelämässä pidempään kuin edeltäneet ikäluokat. Suurten ikäluokkien keskimääräinen työllisyysaste putoaa 50 prosentin alle hieman 60-vuotispäivien jälkeen, kun taas esimerkiksi vuonna 1935 syntyneet poistuivat työelämästä keskimäärin 55-vuotiaina. Lähes puolet työuransa lopettaneista siirtyy eläkkeelle, mutta monien matka eläkkeelle kulkee joko sairausjakson tai työttömyysputken kautta. Työuran lopettamisen ja eläkkeen alkamisen väliin jää keskimäärin yhden vuoden mittainen "siirtymäkausi".
Lähteet:
Myrskylä, Pekka 2010. Taantuma ja työttömyys. Työ ja yrittäjyys 57/2010. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ- ja elinkeinoministeriö.
Myrskylä, Pekka 2011. Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella. Työ ja yrittäjyys 12/2011. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ- ja elinkeinoministeriö.
Myrskylä, Pekka 2012a. Alueellisten työmarkkinoiden muutos. Työ ja yrittäjyys 1/2012. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ- ja elinkeinoministeriö.
Myrskylä, Pekka 2012b. Hukassa. Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? EVA Analyysi 19. Elinkeinoelämän valtuuskunta.
_________________________
Päivitetty 4.6.2012