Uudet sukupolvet entistä koulutetumpia

  1. Koulutusjärjestelmän muutos heijastuu tutkintorakenteeseen
  2. Ikäryhmien välillä huomattavan suuret koulutuserot
  3. Koulutusalojen välillä vain vähäisiä muutoksia vuosina 1970–2010
  4. Tavoitteena koulutustason nostaminen

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Ikäryhmien välillä huomattavan suuret koulutuserot

Yleensä uudet sukupolvet ovat aina olleet paremmin koulutettuja kuin aikaisemmat. 25–34-vuotiaat oli parhaiten koulutettu ikäryhmä sekä vuonna 1970 että 1990, mutta vuonna 2010 parhaiten koulutettuja olivat 35–44-vuotiaat. (Kuvio 1.)

Kuvio 1. Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuudet ikäryhmittäin vuosina 1970, 1990 ja 2010.

Lähde: Tilastokeskus. Väestön koulutusrakenne -aikasarjatiedosto.

15–24-vuotiaiden joukossa koulutettujen osuuden pienentyminen johtuu lähinnä siitä, että ammatillinen koulutus on muuttunut perustutkintojen osalta kolmivuotiseksi. Lisäksi sekä perustutkintoja että ammatti- ja erikoisammattitutkintoja suoritetaan yhä enemmän erillisinä näyttötutkintoina – jälkimmäisissä osaamisensa voi osoittaa näyttötutkintona valmistavan koulutuksen tai työkokemuksen pohjalta. Myös opistoasteen koulutuksen lopettaminen vähentää kyseisiä tutkintoja.

Kansainvälisissä tarkasteluissa, joita tehdään esimerkiksi OECD:ssä, verrataan 25–64-vuotiaan väestön perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuuksia eri maissa. Suomi on yleensä sijoittunut näissä vertailuissa keskitasolle. Suomessa vanhemmat ikäluokat ovat pitkään olleet huonommin koulutettuja kuin nuoremmat, kun taas useissa muissa maissa koulutus on jakautunut tasaisemmin ikäryhmien välillä. (OECD 2011.)

Naiset suorittivat vuonna 1970 vähemmän tutkintoja kuin miehet kaikissa ikäryhmissä. Vuonna 2010 tilanne on muuttunut: naiset ovat suorittaneet tutkinnon miehiä useammin vanhimpia ikäryhmiä lukuun ottamatta. (Taulukko 2 ja 3.)

Taulukko 2. 15 vuotta täyttänyt naisväestö koulutusasteen mukaan vuosina 1970, 1990 ja 2010.

1970 1990 2010 Muutos, %
1970–2010		 Muutos, %
1990–2010
  %   %   %
Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 1 394 000 76 1 073 000 51 750 000 33 –46 –30
Tutkinnon suorittaneita 437 000 24 1 028 000 49 1 553 000 67 256 51
Keskiaste 288 000 16 654 000 31 846 000 37 194 29
Korkea-aste 149 000 8 374 000 18 707 000 31 376 89
Alin korkea-aste 83 000 4 229 000 11 288 000 13 249 26
Alempi korkeakouluaste 48 000 3 77 000 4 219 000 10 352 184
Ylempi korkeakouluaste 17 000 1 65 000 3 185 000 8 988 187
Tutkijakoulutusaste 1 000 0 3 000 0 15 000 1 2383 394
Yhteensä 1 831 000 100 2 101 000 100 2 303 000 100 26 10

Lähde: Tilastokeskus. Väestön koulutusrakenne -aikasarjatiedosto.

Taulukko 3.15 vuotta täyttänyt miesväestö koulutusasteen mukaan vuosina 1970, 1990 ja 2010.

  1970 1990 2010 Muutos %
1970–2010		 Muutos %
1990–2010
  %   %   %
Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 1 204 000 73 926 000 48 733 000 34 –39 –21
Tutkinnon suorittaneita 445 000 27 1 007 000 52 1 452 000 66 226 44
Keskiaste 285 000 17 657 000 34 912 000 42 220 39
Korkea-aste 160 000 10 350 000 18 540 000 25 236 54
Alin korkea-aste 78 000 5 173 000 9 184 000 8 136 6
Alempi korkeakouluaste 43 000 3 83 000 4 177 000 8 311 114
Ylempi korkeakouluaste 36 000 2 84 000 4 158 000 7 338 87
Tutkijakoulutusaste 3 000 0 10 000 1 21 000 1 505 114
Yhteensä 1 649 000 100 1 933 000 100 2 185 000 100 32 13

Lähde: Tilastokeskus. Väestön koulutusrakenne -aikasarjatiedosto.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 4.6.2012