Helpompi perustaa kuin pyörittää –
museot vetävät Suomessa vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa
- Ilmaiskäynnit lisääntyneet, kokonaistaso vakaa
- Ruotsissa tuplamäärä kävijöitä
- Taidemuseot vetävät vähemmän kuin muut
- Kiasma realistinen verrokki
- Kynnys on madaltunut
- Mies useammin mukana kuin teatterissa
- Henkilöstö kasvanut 2000-luvulla
- Optimistisia oletuksia vaikutuksista
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Henkilöstö kasvanut 2000-luvulla
Museot ovat aika pieni tekijä kansantaloudessa mutta myös kulttuurin kokonaistaloudessa. Museoiden osuus kulttuuristen alojen arvonlisäyksestä on 2000-luvulla ollut vain 0,2 prosenttia ja kulttuurialojen työllisistä 0,3 prosenttia.
Päätoimisesti hoidettujen museoiden henkilötyövuosina mitattu työntekijämäärä on kuitenkin kasvanut 2000-luvulla lähes 40 prosenttia (Kuvio 2). Henkilöstöä on nykyään reilut 2 600 henkeä. Museoammattilaisten osuus on ollut 40 prosenttia viime vuosina.
Kuvio 2. Päätoimisesti hoidettujen museoiden henkilöstö 1999–2010
Lähde: Museotilasto, Kulttuuritilasto. Tilastokeskus
Palkkakustannusten osuus on ollut viime vuosina hieman vajaa puolet kaikista museoiden menoista.
Henkilöstön lisäys liittyy ennen kaikkea valtionapujen kasvuun 2000-luvulla. 1990-luvulla jätettiin valtionapujen indeksikorotukset kokonaan tekemättä, ja 2000-luvulla ne on sitten tehty takautuvasti. Vajaa puolet valtionavuista on peräisin veikkausvoittovaroista, runsas puolet budjetista. Tänä vuonna valtion talouden säästöpäätösten takia museohenkilöstön määrä tulee laskemaan.
Museoiden lukumäärä ei ole kasvanut henkilöstön kanssa. Museoyksiköitä oli 330 vuonna 2010, niistä puolet oli kulttuurihistoriallisia museoita.
________________________
Päivitetty 5.6.2012