Työttömien ajankäyttö mukailee työssäkäyvien päivärytmiä

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Hannu Pääkkönen on erikoistutkija Tilastokeskuksen Elinolot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 3/2012.

Ajankäyttötutkimuksen mukaan työttömät viettävät kiireettömämpää elämää kuin työssäkäyvät. Työttömät käyttävät työstä vapautuneen ajan pikemminkin vapaa-ajan harrastuksiin kuin vaikkapa kotitöihin.

Työttömyyden vaikutuksia hyvinvointiin ja ajan kokemiseen on tutkittu sosiaalitieteissä jo 1930-luvun lamasta lähtien. Marie Jahoda, yksi tunnetun Marienthal-tutkimuksen tekijöistä, tiivistää palkkatyön merkityksen seuraavasti: Toimeentulon turvaamisen lisäksi työ muovaa päivittäisen ajankäytön rakenteen, takaa perheen ulkopuoliset sosiaaliset kontaktit ja mahdollistaa kollektiiviset kokemukset. Lisäksi työ määrittää yksilön statuksen ja identiteetin sekä pakottaa hänet säännölliseen toimintaan. (Jahoda 1982.)

Jahodan käsityksiä työn puuttumisen vaikutuksista on myös kritisoitu. Esimerkiksi Fryer ja Payne (1984) pitävät Jahodan näkemystä liian rajoittuneena. He korostavat, että työttömyydellä voi olla myös myönteisiä ja aktivoivia vaikutuksia työttömän elämään.

Työttömien ajankäyttöä on tutkittu melko vähän. Viime vuosien työttömien ajankäyttöä koskeva taloustieteellinen tutkimus on keskittynyt erityisesti siihen, korvautuuko ansiotyö toisella tuottavalla toiminnalla eli kotitöiden tekemisellä (Burda & Hamermesh 2009; Ahn ym. 2005).

Vertaan artikkelissani työttömien ja työssä käyvien ajankäyttöä vuosien 2009–2010 ajankäyttötutkimuksen aineistolla. Kaikki työttömät eivät ole olleet työssä ennen työttömyyden alkamista, mutta heitä ei ollut aineistossa mahdollista erottaa ennen työttömyyttä työssä olleista työttömistä. Osa tarkastelussa olevista työttömistä oli vasta valmistunut oppilaitoksista, osa oli jostakin muusta syystä ollut poissa työelämästä ennen työttömyyttä.

Työllisiä koskevat tiedot perustuvat 3 975:een ja työttömiä koskevat tiedot 312 tutkimuspäivään. Vastaajat pitivät ajankäytöstään päiväkirjaa kahtena päivänä, joista toinen oli arkipäivä ja toinen viikonlopun päivä.

Artikkelin ajankäyttövertailut kuvaavat "vuoden keskimääräistä päivää", sillä vertailussa ovat mukana kaikki vuodenajat ja työllisten loma-aika. Osa tiedoista kuitenkin koskee vain työllisten työpäiviä (1 719 päivää) ja työttömien arkipäiviä (156 päivää). (Tutkimuksen toteutuksesta tarkemmin Pääkkönen & Hanifi 2011.)

Ajankäyttötutkimuksen viimeisin tiedonkeruu vuoden 2009 huhtikuusta vuoden 2010 toukokuuhun osui taloudellisen taantuman alkuun. Koko tiedonkeruun ajan työttömyys oli suurempi kuin edellisen vuoden vastaavina ajankohtina. Työttömyysaste oli 8,2 prosenttia vuonna 2009 (Tilastokeskus 2010). Myös lomautukset ja lyhennetyt työviikot yleistyivät.

Työttömillä on keskimäärin kolme tuntia enemmän vapaa-aikaa kuin työllisillä

Kuvio 1 esittää työllisten ja työttömien ajankäyttöä pääluokittain. Tulosten mukaan työlliset tekevät keskimäärin 4,5 tuntia päivässä enemmän ansiotyötä kuin työttömät. Työttömillä on vastaavasti lähes kolme tuntia enemmän vapaa-aikaa kuin työllisillä. Vapaa-ajaksi on laskettu ansio- ja kotityöhön, nukkumiseen, ruokailuun, peseytymiseen ja pukeutumiseen sekä opiskeluun käytetyn ajan yli jäävä aika.

Työttömät nukkuvat noin 40 minuuttia pitemmän ajan päivässä kuin työlliset. Lisäksi työttömät lepäilevät päivällä viitisen minuuttia enemmän kuin työlliset. Työttömät käyttävät ruokailuun vajaat 10 minuuttia enemmän aikaa kuin työlliset. Peseytymiseen ja pukeutumiseen työllisillä ja työttömillä kuluu saman verran aikaa.

Kuvio 1. Työllisten ja työttömien ajankäyttö vuosina 2009–2010. Minuuttia vuorokaudessa.

Lähde: Tilastokeskus. Ajankäyttötutkimus.

Sivun alkuun

Työttömillä on enemmän aikaa kotitöihin kuin työllisillä

Työttömät käyttävät kotitöiden tekemiseen runsaat 40 minuuttia enemmän aikaa kuin työlliset. Työttömät naiset tekevät 50 minuuttia enemmän kotitöitä kuin työlliset naiset – myös työttömät miehet käyttävät kotitöihin yli puoli tuntia enemmän aikaa kuin työlliset miehet. Melkein kaikki työttömät naiset tekivät kotitöitä tutkimuspäivänä ja miehistäkin yli 90 prosenttia osallistui kotitöihin. Työttömät käyttävät työllisiä enemmän aikaa erityisesti ruoanlaittoon, siivoukseen, pyykinpesuun, lämmitykseen ja vesihuoltoon, naapuriapuun, korjaus- ja rakennustyöhön sekä pihan ja eläinten hoitoon.

Kuvioissa 2 ja 3 ei ole esitetty lastenhoitoon käytettyä aikaa, koska työllisten ja työttömien perhetilanteet ovat erilaiset: työllisten joukossa on enemmän perheellisiä kuin työttömissä. Kun tarkastellaan vain niitä, joilla on alle 18-vuotiaita lapsia, työttömät vanhemmat käyttävät lastenhoitoon puolitoistakertaisen määrän aikaa (1,5 tuntia) työllisiin verrattuna (1 tunti). Aineiston koon vuoksi ei ole mahdollista verrata työllisiä ja työttömiä pienten lasten vanhempia.

Kuvio 2. Työllisten ja työttömien miesten erityyppisiin kotitöihin käyttämä aika vuosina 2009–2010. Minuuttia vuorokaudessa.

Lähde: Tilastokeskus. Ajankäyttötutkimus.

Kuvio 3. Työllisten ja työttömien naisten erityyppisiin kotitöihin käyttämä aika vuosina 2009–2010. Minuuttia vuorokaudessa.

Lähde: Tilastokeskus. Ajankäyttötutkimus.

Sivun alkuun

Työstä vapautunutta aikaa käytetään vapaa-ajan toimintoihin

Työttömillä on päivittäin vapaa-aikaa lähes 8,5 tuntia eli puolitoistakertainen määrä työllisten 5,5 tuntiin verrattuna. Työttömät käyttävät vapaa-ajan toimintoihin työllisiä enemmän aikaa – lukuun ottamatta kulttuuri- ja huvitilaisuuksia (kuvio 4).

Kuvio 4. Työllisten ja työttömien vapaa-ajan jakautuminen käyttötavan mukaan vuosina 2009–2010. Minuuttia vuorokaudessa.

Lähde: Tilastokeskus. Ajankäyttötutkimus.

Ajankäyttötutkimuksen haastattelutiedoista käy ilmi, että työlliset ovat käyneet työttömiä useammin kulttuuritilaisuuksissa, kirjastoissa ja urheilukilpailuissa haastattelua edeltävän vuoden aikana. Työlliset myös harrastivat enemmän soittamista ja laulamista kuin työttömät.

Kuvataiteita työttömät sen sijaan harrastivat enemmän kuin työlliset. Näyttelemisen, valokuvauksen ja videokuvauksen harrastamisessa ei ollut eroja työttömien ja työllisten kesken.

Televisiota työttömät katsovat 2 tuntia 45 minuuttia päivässä, kun työllisten television katselu jää alle 2 tuntiin. Tietokoneen parissa työttömät viettävät yli tunnin päivässä, kun työlliset käyttävät tietokonetta vapaa-ajan tarkoituksiin puoli tuntia päivässä.

Liikuntaan ja lukemiseen työttömät käyttävät parikymmentä minuuttia enemmän aikaa kuin työlliset. Työttömät myös seurustelevat tuttavien kanssa enemmän kuin työlliset. He käyttävät puhelinkeskusteluihin ja kahvilassa tai ravintolassa seurusteluun enemmän aikaa kuin työlliset. Perheen kanssa seurusteluun käytetyssä ajassa ei ole eroa, mutta kuten edellä kävi ilmi, työttömien ja työllisten perhetilanteet ovat erilaiset. Työttömien joukossa on enemmän vanhempiensa kotona asuvia ja muita naimattomia kuin työllisissä, ja työllisten joukossa on vastaavasti enemmän lapsiperheisiin kuuluvia kuin työttömissä.

Työttömät harrastavat työllisiä enemmän metsästystä, kalastusta ja sienestystä, joilla on myös taloudellista merkitystä. Työttömät naiset käyttävät nelinkertaisen ajan käsitöiden tekemiseen työllisiin naisiin verrattuna.

Työttömien elämä on kotikeskeisempää kuin työllisten: työttömien vuorokaudesta 71 prosenttia kuluu kotona ja työllisiltä 60 prosenttia. Työttömät naiset viettävät 73 prosenttia ajastaan kotona ja työttömät miehet 69 prosenttia.

Sivun alkuun

Työttömien vapaa-aika alkaa jo iltapäivällä

Työajat säätelevät työssäkäyvien päivärytmiä työpäivinä. Edellä kävi ilmi, että työttömät nukkuvat enemmän kuin työlliset. Työttömät menevät arkipäivinä nukkumaan hieman myöhemmin kuin työlliset työpäivinä, mutta aamulla he nukkuvat selvästi pidempään kuin työlliset. Puolet työllisistä on hereillä työpäivien aamuina puoli seitsemään mennessä, mutta puolet työttömistä nousee arkisin ylös vasta kahdeksan aikoihin. (Kuvio 5.)

Kuvio 5. Työllisten työpäivien ja työttömien arkipäivien nukkumisrytmi vuosina 2009–2010. Prosenttia.

Lähde: Tilastokeskus. Ajankäyttötutkimus.

Työttömien kotitöiden päivärytmi noudattaa pääpiirteissään työllisten ansiotyön rytmiä. Työllisistä kolme neljäsosaa tekee ansiotyötä – ruokatuntia lukuun ottamatta – kello 9:n ja 15:n välillä (kuvio 6). Samoihin aikoihin noin 40 prosenttia työttömistä tekee kotitöitä (kuvio 7). Työllisten kotitöiden tekeminen ajoittuu työpäivinä luonnollisesti iltapäivään ja iltaan.

Sekä työllisten että työttömien vapaa-aika keskittyy ilta-aikaan. Työllisistä puolet viettää vapaa-aikaa illalla puoli kahdeksasta lähtien, kun puolella työttömistä on vapaa-ajan toimintoja jo iltapäivällä kello kolmesta lähtien. Työllisillä vapaa-ajan huippu on Ylen klo 20.30 uutisten aikaan, kun taas työttömillä vapaa-ajan huippukohta on tuntia myöhemmin. (Kuvio 8.)

Kuvio 6. Työllisten ansiotyön ja opiskelun päivärytmi työpäivinä vuosina 2009–2010. Prosenttia.

Lähde: Tilastokeskus. Ajankäyttötutkimus.

Kuvio 7. Työttömien kotitöiden päivärytmi arkipäivinä vuosina 2009–2010. Prosenttia.

Lähde: Tilastokeskus. Ajankäyttötutkimus.

Kuvio 8. Työllisten työpäivien ja työttömien arkipäivien vapaa-ajan rytmi vuosina 2009–2010. Prosenttia.

Lähde: Tilastokeskus. Ajankäyttötutkimus.

Sivun alkuun

Työttömyys vie elämästä kiireen tunnun

Ajankäyttötutkimuksen mukaan työttömät kokevat vähemmän kiirettä kuin työlliset. Työllisistä yhdeksän kymmenestä sanoi olevansa jatkuvasti tai silloin tällöin kiireinen, mutta työttömistä vain alle 60 prosenttia. Työllisistä oli tutkimuspäivänä kiireisiä 41 prosenttia, jos tutkimuspäivä sattui olemaan työpäivä. Työttömistä puolestaan 15 prosenttia vastasi olleensa arkipäivänä kiireinen.

Työttömistä vain 18 prosenttia kertoi joutuneensa luopumaan joistakin asioista tavallisina arkipäivinä aikapulan takia. Työllisistä taas 60 prosenttia ilmoitti kokevansa aikapulaa. Työssä käyvät haluaisivat lisää aikaa ennen kaikkea liikuntaan, harrastuksiin ja kirjojen lukemiseen – kaikkiin niihin työttömät voivat käyttää enemmän aikaa kuin työlliset.

Ajankäyttötutkimuksessa työttömät voitiin jakaa alle puoli vuotta työttömänä olleisiin lyhytaikaistyöttömiin ja yli puoli vuotta työttömänä olleisiin pitkäaikaistyöttömiin. Nämä ryhmät ovat jonkin verran erilaisia: pitkäaikaistyöttömät ovat vanhempia kuin alle puoli vuotta työttömänä olleet ja heidän joukossaan on enemmän naisia kuin lyhytaikaistyöttömissä.

Pitkäaikaistyöttömät tekevät muita työttömiä enemmän kotitöitä, erityisesti huoltotöitä. He myös käyttävät vähemmän aikaa peseytymiseen ja pukeutumiseen, liikuntaan ja ulkoiluun, tuttavien kanssa seurusteluun sekä harrastuksiin kuin lyhytaikaistyöttömät. Pitkäaikaistyöttömät katsovat lähes puolitoista tuntia enemmän televisiota, mutta käyttävät osallistuvaan toimintaan enemmän aikaa kuin alle puoli vuotta työttömänä olleet.

Sivun alkuun

Palkkatyöyhteiskunnan rytmi läsnä myös työttömän arjessa

Työttömillä on luonnollisesti enemmän vapaa-aikaa kuin työssä käyvillä. Tätä aikaa työttömät eivät käytä niinkään kotityöhön, vaan ennen kaikkea vapaa-ajan toimintoihin. Vastaavanlaisia tuloksia on saatu myös muissa maissa (Burda & Hamermesh 2009).

Työttömien päivä alkaa myöhemmin kuin työssä käyvien ja heidän päivänsä ovat kiireettömämpiä kuin työelämässä mukana olevien. Työttömät ehtivät harrastaa liikuntaa ja lukemista, joihin työssä käyvillä jää liian vähän aikaa. Tästä huolimatta työttömät naiset ja miehet tekevät enemmän myös kotitöitä kuin työssä käyvät.

Palkkatyöyhteiskunnan rytmi ilmeneekin työttömän arjessa mm. siten, että lähes puolet työttömistä tekee kotitöitä normaalina työaikana – tämä jos mikä kuvaa palkkatyön päiväjärjestystä muokkaavaa vaikutusta Jahodan (1982) korostamalla tavalla. Ajatukset palkkatyön päiväjärjestystä muovaavasta vaikutuksesta voivat silti olla liian yksioikoisia. Työtön pystyy ilman työtäkin luomaan mielekkään päivärytmin.

________________

Työllinen
Työllinen on ajankäyttötutkimuksessa henkilö, joka on ollut kirjanpitoviikolla ansiotyössä vähintään tunnin palkansaajana, yrittäjänä, ammatinharjoittajana tai maatilalla tai ollut tilapäisesti pois työstä. Tutkimusviikolla työstä pois ollut henkilö lasketaan työlliseksi, jos poissaolon syy on oma sairaus tai äitiys- tai isyysvapaa tai jos poissaolo on kestänyt alle kolme kuukautta. Jos työllinen opiskelee oppilaitoksessa, hänet määritellään työlliseksi tai opiskelijaksi sen mukaan, kumpaan hän käyttää enemmän aikaa viikossa.
Työtön
Työtön on ei-työllinen henkilö, joka kokee pääasiallisesti olevansa työtön tai lomautettu. Pääasiallinen toiminta on määritelty ennen päiväkirjanpitoa tehdyssä haastattelussa. Työttömäksi luokiteltu henkilö on saattanut tutkimuspäivänä tehdä ansiotyötä. Myös työn etsintä luetaan ansiotyöksi.

 

Lähteet:

Ahn, Namkee & Jimeno, Juan F. & Ugidos, Aranza 2005. 'Mondays in the Sun': Unemployment, Time Use, and Consumption Patterns in Spain. Teoksessa: Daniel S. Hamermesh & Gerard A. Pfann (toim.) The Economics of Time Use. Elsevier B.V.: Amsterdam.

Burda, Michael & Hamermesh, Daniel S. 2009. Unemployment, Market Work and Household Production. Working Paper 14676. National Bureau of Economic Research: Cambridge.

Fryer, David & Payne, Roy 1984. Proactive behaviour in unemployment: findings and implications. Leisure Studies 3.

Jahoda, Marie 1982. Employment and Unemployment. A Social-Psychological Analysis. Cambridge: Cambridge University Press.

Pääkkönen, Hannu & Hanifi, Riitta 2011. Ajankäytön muutokset 2000-luvulla. Elinolot. Helsinki: Tilastokeskus. http://tilastokeskus.fi/tup/

Tilastokeskus 2010. Työvoimatutkimus. Työllisyys ja työttömyys vuonna 2009. Työmarkkinat. Helsinki: Tilastokeskus. http://tilastokeskus.fi/til/tyti/tie.html

Päivitetty 24.9.2012