Laadulliset tutkimusmenetelmät auttavat ymmärtämään ajankäyttöpäiväkirjojen ongelmia
- Ajankäyttötutkimuksen tiedonkeruu
- Päiväkirjat tutkimusaineistona
- Sisällönanalyysi ja sisällön erittely menetelminä
- Päätoiminnon laatu
- Päätoimintamerkintöjen määrä ja tyhjät rivit
- Sivutoiminnat
- Matkustaminen ja kulkuneuvot
- Havaintoja luokitusten ulkopuolelta
- Tutkijan ja vastaajan näkökulma ajankäyttöön erilainen
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Päiväkirjat tutkimusaineistona
Ajankäyttöpäiväkirjat ovat rikas aineisto: niissä näkyvät vastaajien omat muotoilut ajankäytöstään, päivän mittaan koetut tuntemukset ja epäröinnit. Joskus ne sisältävät myös tarkkoja selityksiä ja hauskoja murreilmauksia. Päiväkirjat ovat vastaajan omalla kielellä ilmaistua tulkintaa hänen omasta päivästään, joka on pyritty sovittamaan lyhyiksi 10 minuutin mittaisiksi toiminnoiksi.
Ajankäyttöpäiväkirjat luokitellaan ja koodataan Tilastokeskuksessa ajankäyttöluokituksen avulla. Jokainen kymmenminuuttinen ja siihen merkitty toiminta muutetaan sähköiseen muotoon. Epätarkat ilmaukset tulkitaan ja tyhjät kohdat pyritään täyttämään joko päättelemällä tai jotain tilastollista menettelytapaa käyttäen (Väisänen 2011). Alkuperäisen päiväkirjan moniulotteisuus katoaa tämän "käännösprosessin" seurauksena, eikä se ole näkyvillä lopullisesta tilastoaineistosta. Lopullisen aineiston avulla voidaan tarkastella menetelmästä johtuvia eroja esimerkiksi ajankäytön rakenteessa, mutta vastaamisprosessin ongelmia on mahdollista tutkia vain alkuperäisellä päiväkirja-aineistolla.
Laatuselvityksen aineistoksi poimittiin 80 päiväkirjaa, joista puolet oli täytetty puhelinhaastattelun jälkeen ja puolet käyntihaastattelun jälkeen. Lisäksi aineistoon valittiin puolet naisia ja miehiä, joten vertailtavana oli neljä ryhmää. Päiväkirjat poimittiin syksyn aineistosta (elo-lokakuussa täytetyt päiväkirjat), ja ryhmäksi valittiin työssäkäyvät 30–55-vuotiaat henkilöt. Aineistosta analysoitiin vain arkipäivät. Taustatekijöitä kontrolloimalla pyrittiin siihen, että päiväkirjat olisivat vertailukelpoisia ja että vertailuun eivät vaikuttaisi muut tekijät, kuten vuodenaika ja päiväkirjan ajoitus. Päiväkirjan haastattelumenetelmä (puhelin/käynti) ei ollut analysointivaiheessa tiedossa.
Päivitetty 10.12.2012