Sosiaalinen pääoma jakautuu epätasaisesti
- Luottamuksen mittaaminen
- Vapaaehtoistyö sosiaalisen pääoman osana
- Osallistuminen on aktiivista, mutta väestöryhmät eroavat toisistaan
- Sosiaalinen pääoma kasautuu
- Lähteet:
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Osallistuminen on aktiivista, mutta väestöryhmät eroavat toisistaan
Vuosien 2009–2010 ajankäyttötutkimuksen tulosten perusteella vapaaehtoistyöhön osallistuminen on viimeisen kymmenen vuoden aikana pysynyt samana. 10 vuotta täyttäneestä väestöstä vajaa kolmannes (29 %) oli tehnyt vapaaehtoistyötä tutkimusta edeltäneen neljän viikon aikana, ja lähes 40 prosenttia oli tehnyt sitä edeltävien 12 kuukauden aikana. Vapaaehtoistyöhön osallistuminen on Suomessa runsaampaa kuin useissa muissa maissa.
Korkeasti koulutetut tekivät vapaaehtoistyötä enemmän kuin matalammin koulutetut. Maatalousyrittäjillä vapaaehtoistyön tekeminen oli voimakkaasti lisääntynyt, ja he tekivät vapaaehtoistyötä eniten. Myös muut yrittäjät ja ylemmät toimihenkilöt tekivät runsaasti vapaaehtoistyötä.
Vaikka koko väestön tasolla vapaaehtoistyön tekemisessä ei näytä tapahtuneen muutoksia viimeisen 10 vuoden aikana, yksi muutos on selvä: lasten ja nuorten tekemä vapaaehtoistyö oli huomattavasti vähentynyt. Myös 15–24-vuotiaiden vapaaehtoistyö oli vähentynyt. Sen sijaan 65 vuotta täyttäneet tekivät vapaaehtoistyötä enemmän kuin 10 vuotta aiemmin.
Vapaaehtoistyön tekeminen erilaisissa harrastuspiireissä oli lisääntynyt viimeisen 10 vuoden aikana kaikissa ikäryhmissä. Eniten vapaaehtoistyötä tehtiin urheiluseuroissa ja liikuntakerhoissa. Myös muiden tutkimustulosten perusteella tiedetään, että erilaisiin vapaa-ajan harrastuksiin liittyvät yhdistykset ovat parantaneet asemiaan, kun tarkastellaan sekä yhdistysten perustamislukuja että osallistumisaktiivisuutta. Sen sijaan yhteiskunnan perusrakenteisiin kuten puoluepolitiikkaan ja perinteiseen etujärjestötoimintaan liittyvät yhdistykset ovat menettäneet kannatustaan. Tämä suuntaus on ollut nähtävissä jo 1980-luvulta lähtien. (Siisiäinen & Kankainen 2009, 111; Hanifi 2006, 36.)
Vastaajista 59 prosenttia oli auttanut toista kotitaloutta tutkimusta edeltävien neljän viikon aikana ilmaiseksi tai pientä korvausta vastaan, ilman järjestön tukea. Määrä on suunnilleen sama kuin 10 vuotta aiemmin. Työlliset antoivat epävirallista apua eniten, mutta ammattiryhmien välillä ei ollut merkittävää eroa.
Lähes puolet (49 %) ajankäyttötutkimukseen vastaajista oli saanut apua kotitalouteensa liittyvissä töissä tuttavalta, sukulaiselta tai naapurilta ajankäyttötutkimusta edeltäneen neljän viikon aikana. Määrä on sama kuin 10 vuotta sitten. Yleisimmin apua oli saatu lastenhoidossa.
Työllisten ja työttömien välillä ei ollut suurta eroa avun antamisessa, mutta työttömien kotitaloudet saivat vähemmän apua kuin työllisten. Myös eläkeläisten ja pitkäaikaissairaiden kotitaloudet saivat vähemmän apua kuin kotitaloudet keskimäärin. Korkeasti koulutettujen kotitaloudet saivat enemmän apua kuin vähemmän koulutettujen, ja yrittäjien ja ylempien toimihenkilöiden kotitaloudet saivat apua enemmän kuin työntekijäammateissa toimivien kotitaloudet.
Päivitetty 11.3.2013