Perheen tulotaso ei vaikuta merkittävästi lasten ajankäyttöön

  1. Lapset ovat oman ajankäyttönsä parhaita asiantuntijoita
  2. Perheen tulotaso vaikuttaa lasten kotitaloustöiden määrään
  3. Pienituloisten perheiden lapset lukevat muita enemmän
  4. Perheen tulotaso ei vaikuta lasten kirjastokäynteihin
  5. Lasten ajankäytössä on vielä paljon tutkittavaa

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Lasten ajankäytössä on vielä paljon tutkittavaa

Tilastokeskuksen vuosien 2009–2010 ajankäyttötutkimuksen perusteella näyttää siltä, että perheen tulotaso ei vielä merkittävästi muokkaa lasten ajankäyttöä Suomessa. Selvimmin tuloluokkien väliset erot tulivat esille kotitöihin, koulutyöhön ja vapaa-ajan matkoihin käytetyssä ajassa. Tyttöjen ja poikien ajankäytössä on kuitenkin suuria eroja. Keski- ja suurituloisissa perheissä tytöt käyttävät enemmän aikaa koulutyöhön ja vähemmän aikaa liikunta- ja urheiluharrastuksiin kuin pienituloisten perheiden tytöt. Poikien joukossa sen sijaan suurituloisten perheiden pojat tekevät pienituloisten perheiden poikia enemmän kotitöitä ja käyttävät selvästi enemmän aikaa vapaa-ajan matkoihin.

Lasten kulttuuriharrastuksissa on tuloluokkien mukaisia eroja. Suurituloisten perheiden lapset harrastavat yleisesti soittamista, kun taas kuvataiteet ovat yleisimpiä pienituloisten perheiden lasten keskuudessa. Erot ovat kuitenkin kohtuullisen pieniä, ja myös pienituloisten perheiden lapsilla soittaminen on toiseksi suosituin kulttuuriharrastus. Tulojen yhteys vapaa-ajan kulttuuritapahtumissa käymiseen on merkittävämpi: suurituloisten perheiden lapsilla näyttää olevan paremmat ja monipuolisemmat mahdollisuudet käydä kulttuuritapahtumissa vapaa-aikanaan kuin pienituloisten perheiden lapsilla.

Tuloksia tulkitessa on otettava huomioon, että 10–17-vuotiaita lapsia tarkasteltiin yhtenäisenä ryhmänä. Eri-ikäisten lasten ajankäytössä on kuitenkin eroja, joten jatkossa olisi mielekästä analysoida lasten ajankäyttöä ikäryhmittäin. Lasten ajatukset vapaa-ajasta ja sen vietosta sekä ylipäänsä ajankäytöstä muuttuvat iän myötä. Elinpiirin laajetessa esimerkiksi oman rahan ja kuluttamismahdollisuuksien merkitys lapsen arjessa kasvaa, minkä vuoksi lasten ajankäyttö voi eriytyä tulotasoltaan erilaisissa perheissä.

 

Lähteet:

Alanen, Leena 2009. Johdatus lapsuudentutkimukseen. Teoksessa: Leena Alanen & Kirsti Karila (toim.). Lapsuus, lapsuuden instituutiot ja lasten toiminta. Tampere: Vastapaino.

Ben-Arieh, Asher & Ofir, Anat 2002. Time for (More) Time Use Studies. Studying the Daily Activities of Children. Childhood 9:2.

Bianchi, Susanne M. & Robinson, John 1997. What Did You Do Today? Children's Use of Time, Family Composition, and the Acquisition of Social Capital. Journal of Marriage and the Family 59:2.

Bonke, Jens 2010. Children's housework. Are girls more active than boys? Electronic International Journal of Time Use Research 7:1.

Esping-Andersen, Gösta 2009. Incomplete revolution. Cambridge: Polity Press.

Hakovirta, Mia & Rantalaiho, Minna 2012. Taloudellinen eriarvoisuus lasten arjessa. Sosiaali-ja terveysturvan tutkimuksia. Helsinki: Kela.

Hammons, Amber J. & Fiese, Barbara H. 2011. Is Frequency of Shared Family Meals Related to the Nutritional Health of Children and Adolescents? Pediatrics 127: 6.

Järvensivu, Marjaana 2007. Lapset lomaketutkimuksen vastaajina. Hyvinvointikatsaus 1/2007.

Karlsson, Liisa 2012. Lapsinäkökulmaisen tutkimuksen ja toiminnan poluilla. Teoksessa: Liisa Karlsson & Reeli Karimäki (toim.). Sukelluksia lapsinäkökulmaiseen tutkimukseen ja toimintaan. Jyväskylä: Suomen kasvatustieteellinen seura.

Lehto, Reetta, & Corander, Clary & Ray, Carola & Roos, Eva 2009. Perheen sosioekonomisen aseman ja perherakenteen yhteydet alakouluikäisten lasten terveellisiin elintapoihin. Sosiaalilääketieteellinen aikakausilehti 46.

Miettinen, Anneli & Rotkirch, Anna 2012. Yhteistä aikaa etsimässä: lapsiperheiden ajankäyttö 2000-luvulla. Katsauksia. E: 42/2012. Väestöntutkimuslaitos.

Niemelä, Mikko & Raijas, Anu 2010. Lapsiperheiden kulutus ja perheen sisäinen päätöksenteko. Teoksessa: Ulla Hämäläinen & Olli Kangas (toim.). Perhepiirissä. Helsinki: Kelan tutkimusosasto.

Ojala, Kristiina & Välimaa, Raili & Villberg, Jari & Kannas, Lasse & Tynjälä, Jorma 2006. Nuorten ateriarytmi. Kuka syö koulupäivinä säännöllisesti? Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 43.

Pajunen, Airi 2007. Lapsiperheiden kulutusmenot. Teoksessa: Suomalainen lapsi 2007. Helsinki: Tilastokeskus.

Pugh, Allison 2009. Longing and Belonging. Parents, Children, and Consumer Culture. Berkeley: University of California Press.

Pääkkönen, Hannu 2007. Lasten ajankäyttö ja harrastukset. Teoksessa: Suomalainen lapsi 2007. Helsinki: Tilastokeskus.

Pääkkönen, Hannu 2010. Perheiden aika ja ajankäyttö. Tutkimuksia kokonaistyöajasta, vapaaehtoistyöstä, lapsista ja kiireestä. Helsinki:Tilastokeskus.

Pääkkönen, Hannu & Hanifi, Riitta 2011. Ajankäytön muutokset 2000-luvulla. Helsinki: Tilastokeskus.

Wilska, Terhi-Anna 2008. Lasten materialistiset kulutusasenteet ja kuluttajaksi sosiaalistuminen. Teoksessa: Anu Raijas & Terhi-Anna Wilska (toim.). Perhe kulutusyhteiskunnassa. Helsinki: Kuluttajatutkimuskeskus.

Yeung, Jean W. & Glauber, Rebecca 2007. Children's Time Use and Parental Involvement in Low-income Families. Teoksessa: Crane, Russell D. & Heaton, Tim B. (toim.). Handbook of Families and Poverty: Interdisciplinary Perspectives. Thousand Oaks: Sage.

Österbacka, Eva 2010. Familjens tidsanvänding – fokus på barn och unga. Teoksessa: Ulla Hämäläinen & Olli Kangas (toim.). Perhepiirissä. Helsinki: Kelan tutkimusosasto.

 

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 11.3.2013

Jaa