Uusi elämäntapa velkaannuttaa ja vaurastuttaa

  1. Miten varallisuutta kuvataan?
  2. Valtaosalla suomalaisista on asuntovarallisuutta
  3. Asuntoihin tarvitaan yhä enemmän lainarahaa
  4. Osake- ja rahastosijoittaminen lisääntyy
  5. Rahoitusvarallisuus on keskittynyt kaikkein suurituloisimmille
  6. Varallisuuteen ja velkaantumiseen liittyvät riskit ovat muuttuneet

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Valtaosalla suomalaisista on asuntovarallisuutta

Varallisuuden kokonaismäärään vaikuttavat eniten asunnot, joiden arvo on kasvanut huomattavasti 1990-luvun laman jälkeen. Omassa käytössä olevien asuntojen arvo kaksinkertaistui vuodesta 1994 vuoteen 2009. Koko asuntovarallisuudessa, joka sisältää myös kakkosasunnot, sijoitusasunnot ja vapaa-ajan asunnot, kasvu oli vieläkin nopeampaa, 112 prosenttia.

Asuntokaupat ovat tavallisen suomalaistalouden suurimpia kauppoja ja asuntovarallisuus keskeisin varallisuusmuoto. Asuntovarallisuutta omistaa 70 prosenttia kotitalouksista. Koska asuntovarallisuuden osuus koko varallisuudesta on suuri, kaksi kolmasosaa (76 %), myös asunnon omistamiseen liittyvä riski voi olla suuri. Asuntojen arvon laajamittainen aleneminen johtaisi dramaattisiin seurauksiin yksittäisissä talouksissa ja koko kansantaloudessa.

Asuntovarallisuuden omistus vaihtelee merkittävästi ikäryhmittäin. Omistaminen lisääntyy iän myötä aina 55−64-vuotiaiden ryhmään asti ja alkaa sen jälkeen hitaasti vähentyä. Ikäryhmittäinen vaihtelu ei ole mainittavasti muuttunut tutkimusvuosien välillä (kuvio 1).

Kuvio 1. Asuntovarallisuutta omistavat viitehenkilön ikäryhmän mukaan vuosina 1994−2009. Yleisyys prosentteina kotitalouksista.

Lähde: Tilastokeskus. Kotitalouksien varallisuustutkimukset.

Seuraavassa varallisuustutkimuksessa parannetaan nyt kehitettyä menetelmää ja erityisesti kakkosasuntojen sekä vapaa-ajan asuntojen arviointimenetelmää. Rekistereistä on pystyttävä luotettavammin tunnistamaan asunto tai kiinteistö ja sen omistus.

Asuntovarallisuuden yhteydessä on kiinnitettävä huomiota velkaantumiseen. Omistusasuminen on säilynyt tavoiteltuna asumismuotona ja asuntojen rahoittaminen on tehtävä yleensä velkarahalla. Suomessa laina- ja asuntomarkkinat olivat säädeltyjä aina 1990-luvulle asti. Ehkäpä tämä sai aikaan sen, että tuolloin asunnonhankintaiässä ollut sukupolvi varautui tuleviin asuntohankintoihin säästämällä ja varoi, että lainaa ei otettu kipukynnykselle asti. Velkamäärät olivatkin aikaisempina vuosikymmeninä maltillisia verrattuna nykypäivään, jolloin asumiseen liittyvät rahoitusmallit ovat muuttuneet.

Kuviossa 2 on asuntolainojen keskiarvot laskettuna kaikkia kotitalouksia kohti ja asuntovelallista taloutta kohti. Tutkimusvuosien 1998 ja 2009 välillä asuntovelallisten velkamäärät ovat kasvaneet yli kaksinkertaiseksi, 80 000 euroon. Koko maan keskiarvoista ei vielä kovin hyvin voi päätellä, että osa kotitaloukista on varsin velkaantuneita.

Kuvio 2. Asuntovelat asuntovelallisilla ja koko maassa vuosina 1987−2009. Euroa kotitaloutta kohti.

Lähde: Tilastokeskus. Kotitalouksien varallisuustutkimukset.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 11.3.2013