Nuorten elinoloja ei voi kuvata pelkän työttömyysasteen avulla

  1. Työttömyysasteen pohjalta tehdään usein liian yksioikoisia päätelmiä
  2. Suomessa talouskriisistä toipuminen on jo alkanut
  3. Yli puolet Suomen nuorista työttömistä on opiskelijoita
  4. Suomessa nuorten piilotyöttömyys on yleisempää kuin EU-maissa keskimäärin
  5. Suomessa on vähiten nuoria pitkäaikaistyöttömiä
  6. Työttömyysaste ei kuvaa nuorten syrjäytymistä
  7. Missä nuorisotyöttömyys on vakavinta?
  8. Tähän mennessä suomalaiset nuoret ovat selvinneet kriisistä melko vähällä

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Työttömyysaste ei kuvaa nuorten syrjäytymistä

Kuten edellä on käynyt ilmi, työttömyysaste ei ole järin hyvä indikaattori nuorten elinolojen kuvaajana. Se ei ota huomioon työvoiman ulkopuolella olevien suurta määrää ikäluokasta, eikä se myöskään tee eroa sen suhteen, onko työtä etsivä pääasialliselta toiminnaltaan opiskelija vai ei. Se ei myöskään kerro, onko kyse muutamien viikkojen kesätyön hausta vai vuosia kestävästä työttömyydestä. Näin ollen työttömyysaste ei kuvaa sitä, kuinka suuri osa nuorista on "syrjäytyneitä" tai avun tarpeessa.

Jotta opiskelijoiden suuri osuus nuorista ikäluokista tulisi paremmin huomioon otetuksi, on nuorisotyöttömyyden sijaan alettu käyttää ns. NEET-astetta (Not in Employment, Education or Training). NEET tarkoittaa sellaisia nuoria, jotka eivät ole työssä, koulutuksessa tai kurssilla (kurssi tarkoittaa esim. työväenopiston kurssia tai valmennuskurssia; ks. oheinen tietolaatikko). Työssäkäyntitilaston aineistoon pohjautuvassa tutkimuksessa työmarkkinoiden ja tutkintoon johtavan koulutuksen ulkopuolella olevista nuorista on käytetty myös nimeä "ulkopuoliset" (Myrskylä 2011b).

Työvoimatutkimuksen mukaan vuonna 2011 Suomessa oli opiskelemattomia 15–24-vuotiaita nuoria työttömiä 4 prosenttia ikäluokasta (25 500) ja työvoiman ulkopuolella 5 prosenttia ikäluokasta (32 200) eli yhteensä 9 prosenttia ikäluokasta (57 700 nuorta) (kuvio 9).

Kuvio 9.15–24-vuotiaat opiskelijat ja muut nuoret
työmarkkina-aseman mukaan vuonna 2011.*

* Varusmiespalveluksessa olevat eivät ole mukana.

Lähde: Eurostat 2012

Pekka Myrskylän (2011b) tutkimuksessa arvioitiin myös "ulkopuolisten" nuorten määrää. Tutkimuksessa tarkasteltiin kaikkia niitä 15–29-vuotiaita nuoria, jotka eivät ole työssä, varusmiespalvelussa, opiskele tai joilla ei ole pieniä lapsia kotona. Myrskylän käyttämä työssäkäyntitilasto perustuu rekisteritietoon, jolloin tutkimushenkilöiltä ei voida kysyä näkemystä pääasiallisesta toiminnasta. Tutkimuksessa saatiin 82 200 "ulkopuolista" nuorta vuonna 2008. Kun tässä artikkelissa käytetty työvoimatutkimuksen vuoden 2011 aineisto rajataan vastaavalla tavalla, saadaan tulokseksi 86 700 nuorta – haastattelu- ja rekisteriaineistoon perustuvat tulokset ovat siis varsin lähellä toisiaan.

NEET-nuoria (tai "ulkopuolisia") pidetään usein "syrjäytyneinä", vaikka määritelmä ei kerro muuta kuin sen, että kyseiset nuoret eivät ole tutkimushetkellä työssä eivätkä opiskelemassa. NEET-määritelmä ei kerro, onko nuori masentunut, yksinäinen tai taloudellisissa vaikeuksissa (ks. myös Okkonen 2008). Osalle nuorista työn ja koulutuksen ulkopuolella olo voi olla kielteinen kokemus, osalle se voi olla lomaa pätkätöiden välillä, osa voi käyttää aikaansa järjestötoimintaan (Kojo 2012), odottaa opiskelun tai asepalveluksen alkamista, lukea pääsykokeisiin tai hoitaa omaa lastaan kotona.

Työvoimatutkimuksessa vastaajilta kysytään omaa käsitystä pääasiallisesta toiminnasta; tämä tieto on käyttökelpoinen erityisesti NEET-nuorten tilannetta tarkasteltaessa. Esimerkiksi yliopiston pääsykokeisiin valmentautuva nuori tuskin kokee itseään työttömäksi saatikka syrjäytyneeksi, vaan ehkä pikemminkin opiskelijaksi, vaikka hän rekisteritietojen mukaan olisikin sekä koulutuksen että työelämän ulkopuolella.

NEET-nuorista 59 prosenttia (31 400) ilmoitti pääasialliseksi toiminnakseen työttömyyden vuonna 2011, 17 prosenttia (8 900) kertoi olevansa työkyvytön, 14 prosenttia (7 500) hoiti kotona lapsiaan ja 7 prosenttia (4 000) sanoi tekevänsä jotain muuta (kuvio 9). Lisäksi joukossa oli joitakin henkilöitä, jotka kertoivat pääasialliseksi toiminnakseen työn tai opiskelun, vaikka heillä ei tutkimusviikolla ollutkaan työpaikkaa tai tutkintoon johtavaa opiskelupaikkaa. Näiden tietojen pohjalta on mahdotonta tietää, kuinka moni heistä on "syrjäytynyt".

Itsensä työttömäksi mieltävistä NEET-nuorista 30 prosenttia oli ollut työttömänä myös vuosi ennen haastattelua. Opiskelijana oli ollut noin 40 ja työssä 20 prosenttia. Työvoimatoimistoon kertoo rekisteröityneensä noin 80 prosenttia, mutta työttömyyskorvausta kertoi saavansa vain noin 50 prosenttia. Vajaa 60 prosenttia oli suorittanut lukion tai ammattikoulututkinnon, muilla oli peruskoulupohja.

Työkyvyttömiksi itsensä määritteleviä on enemmän kuin omia lapsiaan kotona hoitavia (kuvio 9). Näiden 8 900 nuoren tilannetta voi tulkita Kelan ja ETK:n tilastojen valossa. Vuonna 2011 Kelan vammaistukea sai 2 716 16–24-vuotiasta (Kela 2012). Samana vuonna ETK:n eläkkeensaajatilaston (ETK 2011) mukaan työkyvyttömyyseläkkeellä oli 6 428 16–24-vuotiasta nuorta.

Kelan sairaspäiväraha- ja eläketilastojen mukaan vuonna 2009 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä alle 30-vuotiasta nuorista 75 prosenttia sai työkyvyttömyyseläkkeen mielenterveyden häiriön, erityisesti masennuksen, perusteella (Raitasalo & Maaniemi 2011). Masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä oli vuonna 2009 enemmän kuin kertaakaan 2000-luvulla.

Kiinnostusta herättävät myös ne 4 000 nuorta, jotka kertoivat pääasialliseksi toiminnakseen "jotakin muuta" kuin edellä mainitut työ, työttömyys, opiskelu, työkyvyttömyys tai lasten hoito. Työvoimatutkimuksen aineisto ei kerro muut-kategorian sisällöstä enempää – kyseessä voi olla esimerkiksi yliopiston pääsykokeisiin valmistautuminen tai lomailu ennen varusmiespalveluksen tai opiskelun alkua.

Muu-luokkaa kuvaa se, että vuosi ennen tutkimuksen tekoa 60 prosenttia oli ollut opiskelemassa. Loput olivat olleet työssä, työttömänä, varusmiespalveluksessa, työkyvyttömänä tai tekemässä "jotain muuta". Lähes 80 prosenttia joukosta oli suorittanut lukion tai ammattikoulun. 70 prosenttia ei ollut rekisteröitynyt työvoimatoimistoon.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 11.3.2013