Julkaistu: 3.6.2013
Talouskriisi on kohdellut lempeästi suomalaisten asumista
- Asuntojen hinnat ovat laskeneet kriisimaissa
- Euroopassa finanssikriisi, suomalaisilla asunto-markkinoilla menee hyvin
- Vuokralaisten asumiskustannukset ovat nousseet enemmän kuin yleinen hintataso
- Ensiasunnon ostajien asema on hyvä
- Minkä koroissa säästät, sen hinnassa maksat
- Vanhoilla velallisilla kissanpäivät
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Minkä koroissa säästät, sen hinnassa maksat
Finanssikriisin aikana otetut asuntolainat ovat olleet historiallisesti katsoen edullisia. Toisaalta matalat korot ovat houkutelleet asunnon ostajat myös maksamaan asunnoistaan entistä korkeamman hinnan. Asuntomarkkinoilla on pätenyt viime vuosina sääntö, minkä koroissa säästät, sen asunnon hinnassa maksat. Asuntojen hinnat, vuokrat ja bruttopalkat ovat nousseet lähes yhtä paljon vuosina 2008−2012. Asuntojen hinnat tosin laskivat vuoden 2008 lopun ja 2009 alkuvuoden aikana. Asumisen hinnat ovat nousseet selvästi nopeammin kuin keskimääräinen hintataso. (Kuvio 8.) Laina-aikojen pidennyskään ei nyt velallista auta, sillä pankit suhtautuvat varovaisemmin pitkiin laina-aikoihin kuin vielä muutama vuosi sitten.
Kuvio 8. Asuntojen hintojen, vuokrien, bruttopalkkojen ja kuluttajahintojen kehitys vuosina 2008−2012. Vuosi 2008=100
Lähde: Tilastokeskus.
Lainojen verovähennysoikeuden pienentäminen ei vaikuta vielä lainapäätöksiin. Vuonna 2011 koroista sai tehdä 28 prosentin verovähennyksen. Sen jälkeen verovähennys on laskenut ja tulee laskemaan ensi vuonna 22,5 prosenttiin. Alhaisten korkojen aikana verovähennyksellä ei ole suurta merkitystä.
Jos korot nousevat viiden prosentin tuntumaan, on verovähennysoikeudesta suuri apu lainan hoitokulujen maksussa. Nyt valtiolla olisi oiva tilaisuus vähentää lainojen verovähennysoikeutta entistä enemmän, koska se ei tuntuisi lainanmaksajien kukkarossa. Jos ja kun korot nousevat, menettää valtio korkovähennyksistä huomattavan summan verotuloja.
Varainsiirtoveron nosto kahteen prosenttiyksikköön 1.3.2013 ei juuri asuntomarkkinoita käytännössä heilauta. Ensiasunnon ostaja ei varainsiirtoveroa maksa ja keskimääräisen 140 000 euron velattomassa asunnossa veronkorotus on vajaat 600 euroa. Sen sijaan jos eduskunta antaa Finanssivalvonnalle oikeuden säätää ensiasunnon ostajille harkinnan mukaan 10−20 prosentin ennakkosäästämisvelvoitteen, voi asuntokauppa hetkellisesti hieman hiljentyä. Pitkäaikaista pysyvää vaikutusta sillä ei juuri ole. Osa asunnontarvitsijoista hoitaa ennakkosäästämisen tunnollisesti, osan puolesta sen hoitavat lähisukulaiset tai tuttavat, osalle se hoidetaan muilla laillisilla keinoilla. Pieni joukko ehkä putoaa oman asunnon hankinnasta ja päätyy vuokra-asumiseen pysyvästi. Voi olla, että näin on hyvä sekä yksilön, valtion että pankkien kannalta.
Päivitetty 3.6.2013