Julkaistu: 3.6.2013
Mökkeilystä vastapainoa arjen asumiselle
- Kuntaliitokset ovat muuttaneet suosittujen mökkikuntien järjestystä
- Pienikin mökkimatka irrottaa arjesta
- Mökkirakentaminen on vähentynyt
- Mökkeilijän vakituinenkin asunto on usein pientalo
- Vapaa-ajan asukkaasta vakituiseksi asukkaaksi
- Vakituisesti asutut vapaa-ajan asuinrakennukset ovat suhteellisen tilavia
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Pienikin mökkimatka irrottaa arjesta
Varsin pienenkin välimatkan päässä oleva mökki tuo vaihtelua arkielämään. Monet kesämökit sijaitsevat suhteellisen lähellä vakituista asuinpaikkaa. Suurin osa, lähes 60 prosenttia, mökeistä sijaitsee tunnin ajomatkan päässä kotoa. Alle 50 kilometrin mökkimatka on lähes puolella mökkiläisistä, ja noin kolmasosalla mökkimatka ylittää 100 kilometriä. Tätä pidempi, yli 200 kilometrin yhdensuuntainen mökkimatka, on 17 prosentilla mökkiläisistä (Nieminen 2009).
Vuonna 2011 noin kolmasosa mökinomistajista omisti kesämökin kotikunnassaan, ja oman maakuntansa alueella mökin omisti 66 prosenttia kaikista mökin omistajista. Kainuun, Ahvenanmaan, Lapin ja Pohjois-Karjalan mökinomistajista yli 90 prosenttia omisti mökin asuinmaakunnassaan. Sen sijaan uusimaalaisten omistajien mökit sijaitsivat pääosin muualla kuin asuinmaakunnassa, vain 30 prosenttia uusimaalaisten omistamista mökeistä sijaitsi Uudellamaalla. Suurin osa Uudenmaan mökinomistajista on yli 50-vuotiaita, muualta maasta Uudellemaalle muuttaneita. Monet kesämökit on rakennettu perintömaille tai ne on hankittu muuten tutuista kotiseutumaisemista (Pitkänen 2011).
Uusimaalaiset suuntaavat mökkimatkansa tyypillisimmillään Etelä-Savoon, Varsinais-Suomeen sekä Kanta- ja Päijät-Hämeeseen. Oman maakunnan ulkopuolella sijaitsevista uusimaalaisten mökeistä yli puolet on näissä maakunnissa. Uudenmaan suuren väestömäärän vuoksi uusimaalaiset ovat monissa muissakin maakunnissa yleisimpiä maakunnan ulkopuolelta tulevia mökinomistajia.
Päivitetty 3.6.2013