Vammaisten ihmisoikeudet eivät toteudu
- Näkövammaisten tilanteesta on poikkeuksellisen paljon tietoa
- Taloussuhdanteet eivät vaikuta vammaisten työllistymiseen
- Työ on vammaisillekin tärkein hyvinvoinnin lähde
- Vammaisen ihmisen arkielämä on niukkaa
- Kengät ja talvitakki jäivät haaveeksi
- Enemmän ja parempaa tietoa päätöksenteon tueksi
- Lähteet:
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Työ on vammaisillekin tärkein hyvinvoinnin lähde
Vammaisjärjestöjen jäsenille suunnatussa kyselytutkimuksessa (Holm & Hopponen 2007; Laiho ym. 2010) selvitettiin vammaisten henkilöiden työssäkäyntiä, halukkuutta ja mahdollisuuksia tehdä töitä sekä arvioitiin työkykyä. Tutkimukseen vastanneista naisista 51 ja miehistä 45 prosenttia oli ollut työssä viimeisen kahden vuoden aikana; työksi katsottiin myös vapaaehtoistyö. Runsas viidennes oli työskennellyt pysyvästi.
Naisista 27 prosenttia oli työskennellyt yrityksissä ja yhtä moni julkisella sektorilla. Miehistä 30 prosenttia oli työskennellyt yrityksissä ja 15 prosenttia julkisella sektorilla. Työssä olleista naisista vajaa puolet ja miehistä 55 prosenttia osallistui työtoimintaan tai toimi järjestöissä.
40 prosenttia kyselytutkimukseen vastanneista piti työntekoa hyvinvoinnin kannalta erittäin tärkeänä, ja noin kolmasosa pyrki osallistumaan työelämään. Eläkkeellä olemattomista 60 prosenttia halusi tehdä töitä. Eläkkeellä olevista alle 44-vuotiaista vastaajista 39 prosenttia ja yli 44-vuotiaista 9 prosenttia halusi tehdä töitä.
Työntekoon vaikuttavat eniten tuki- ja liikuntaelinvammat, neurologiset sairaudet ja mielenterveysongelmat. Iän myötä sairaudet tai vaivat lisääntyvät. Kyselyyn vastanneista 43 prosenttia kertoi tarvitsevansa työskentelyä helpottavia tukitoimia, yleisimmin tietokoneita ja muita teknisiä apuvälineitä, esteetöntä työympäristöä tai kuljetuspalveluita.
Tampereen yliopistossa tehdyssä opinnäytetutkimuksessa (Airaksinen 2006) tarkasteltiin yli 30-vuotiaiden liikkumisesteisten yhteiskunnallista asemaa Terveys 2000 -väestöaineiston pohjalta. Vastaajat määriteltiin liikkumisesteisiksi, jos heillä oli vaikeuksia puolen kilometrin kävelyssä, yhden kerroksen nousemisessa tai liikkuminen oli ylipäätään vaikeaa.
Niin liikkumisesteisten naisten kuin miestenkin työhön osallistumisen aste on muita pienempi ja työttömyys yleisempää kaikissa ikäryhmissä. Lisäksi liikkumisesteiset ovat myös huomattavan usein eläkkeellä muihin työikäisiin verrattuna kaikissa ikäryhmissä.
Liikkumisesteisten keskimääräiset nettovuositulot ovat pienemmät kuin esteettömästi liikkuvien – erityisesti miesten keskimääräiset tulot jäävät reilusti muiden miesten tulotasosta. Liikkumisesteiset kokivat muita useammin, että he joutuvat tinkimään paljon kulutuksestaan. He myös olivat muita useammin sitä mieltä, että heidän taloudellinen tilanteensa oli kehittynyt huonompaan suuntaan edellisten kolmen vuoden aikana.
Päivitetty 9.12.2013