Tutkimustieto auttaa parantamaan romanien elinoloja
- Terveyserojen sosioekonomiset syyt on tutkittava
- Terveys koetaan paremmaksi kuin objektiiviset mittarit kertovat
- Romanien eriarvoisen kohtelun juuret ovat syvällä historiassa
- Tasa-arvopolitiikka ei ole purrut romanien ongelmiin
- Romanipoliittisen ohjelman toteutumisen tueksi tarvitaan tietoa terveydestä ja hyvinvoinnista
- Osallisuutta ja kulttuurisensitiivisyyttä
- Romanien hyvinvointia on mahdollista edistää tutkimustulosten avulla
- Lähteet:
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Terveys koetaan paremmaksi kuin objektiiviset mittarit kertovat
Ruotsissa tehty tutkimus (Hassler & Eklund 2012) osoitti, että Lounais-Ruotsin romaniväestön terveydentila on huonompi kuin koko väestöllä ja muilla kulttuurivähemmistöillä kuten saamelaisilla. Tutkijat arvelivat, että heikko terveystilanne johtuu yhteiskunnan ulkopuolelle jäämisestä, työttömyydestä ja syrjinnästä, jotka saattavat myös altistaa epäterveellisille elämäntavoille. Romanit itse arvioivat haastattelussa terveytensä hyväksi.
Terveyden hyväksi kokeminen saattaa johtua yhteisöllisyyden suojaavista vaikutuksista. Romaniyhteisö on usein sosiaalisesti tiivis, ja läheisten tuki vaikuttaa myönteisesti koettuun terveyteen ja elämänlaatuun. Romanit pitävät itseään terveinä, kun tärkeät ihmissuhteet ovat kunnossa. Perheen ja suvun jäsenten väliset vahvat sosiaaliset siteet suojaavat vaikeuksissa. (Hassler & Eklund 2012; Viljanen ym. 2010.)
Romaniyhteisöissä yksilö on ensisijaisesti osa perhettään ja sukuaan, ja yhteisöllisyys koetaan usein myönteisenä voimavarana. Toisaalta romanit eivät helposti hakeudu hoitoon, sillä heidän käsityksensä mukaan ihminen on sairas vasta silloin, kun sairaus tai vamma vaikeuttaa kohtuuttomasti jokapäiväistä elämää. (Opetushallitus 2012.) Tämän vuoksi ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ei juuri tunneta, seulontoihin ei yleensä osallistuta ja koko väestölle suunnattuihin tutkimuksiin osallistuu vain harvoin romaneja.
Päivitetty 9.12.2013