Maahanmuuttajaryhmien elinoloissa on eroja
- Pitkään maassa asuneilla on korkeampi koulutus ja paremmat elinolot
- Kurditaustaiset kokevat muita ryhmiä useammin yksinäisyyttä
- Terveydentilassa ja terveyskäyttäytymisessä on ryhmäkohtaisia eroja
- Kaikki hyvinvointierot eivät palaudu eroihin materiaalisissa elinoloissa
- Lähteet:
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Kurditaustaiset kokevat muita ryhmiä useammin yksinäisyyttä
Elinolojen ja sosiodemografisten tekijöiden ohella Maamu-tutkimuksen haastattelussa selvitettiin laaja-alaisesti muun muassa terveydentilaa, syrjintä- ja väkivaltakokemuksia, terveyspalvelujen käyttöä, elintapoja, sosiaalista hyvinvointia sekä työelämään liittyviä asioita. Lisäksi terveystarkastuksessa tehtiin terveydentilaa kartoittavia mittauksia. Esitämme seuraavaksi otteita näitä aihepiirejä koskevista tuloksista.
Kaikissa kolmessa ryhmässä elämänlaatu koettiin yleisesti ottaen varsin hyväksi. Vastaajat olivat myös tyytyväisiä selviytymiseensä päivittäisistä toimistaan, joskin tarkemmissa kysymyksissä ilmeni muun muassa melko yleisesti ongelmia pankissa, virastossa tai vastaavassa paikassa asioimisessa. Suomen- tai ruotsinkielisen puheen ymmärtämisen vaikeuksia oli eniten somalialais- ja kurditaustaisilla naisilla. Kurditaustaiset arvioivat myös työkykynsä selvästi huonommaksi kuin venäläis- ja somalialaistaustaiset.
Sosiaalisten suhteiden osalta kurditaustaiset erottuivat muista: he kokivat selvästi muita ryhmiä yleisemmin yksinäisyyttä, osallistuivat vähemmän järjestö- ja yhdistystoimintaan, ja kurdimiehillä oli muita harvemmin suomalaissyntyisiä ystäviä. Somalialais- ja venäläistaustaisilla puolestaan yksinäisyyden kokemukset eivät olleet koko väestöä yleisempiä. Erityisesti somalialaistaustaiset miehet osallistuivat aktiivisesti järjestö- ja yhdistystoimintaan, ja enemmistöllä heistä oli vähintään yksi hyvä suomalaissyntyinen ystävä. Somalialaistaustaisilla naisilla järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistuminen oli vähäisempää ja suomalaissyntyisiä ystäviä oli huomattavasti harvemmin kuin miehillä.
Kaikissa ryhmissä runsas viidennes oli kokenut nimittelyä ja sanallisia loukkauksia Suomessa asuessaan. Yleisimmin erilaisia syrjintäkokemuksia oli ollut katuympäristössä, mutta jonkin verran etenkin kurditaustaisilla myös viranomaisten kuten poliisin ja sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa asioitaessa. Kurditaustaiset raportoivat eniten asunnon hankintaan liittyvää syrjintää. Yli neljännes kurdi- ja somalialaistaustaisista ilmoitti välttelevänsä joitakin paikkoja ulkomaalaistaustansa vuoksi, venäläistaustaisista vain seitsemän prosenttia.
Päivitetty 9.12.2013