Vaaleissa äänestäminen siirtyy vanhemmilta lapsille1

  1. Vanhempien esimerkki vaikuttaa aikuisten lasten äänestysaktiivisuuteen etenkin nuorella iällä
  2. Vanhempien koulutus ei vaikuta äänestystavan siirtymiseen
  3. Matalan osallistumisen siirtymistä voidaan ehkäistä aktivoimistoimenpiteillä
  4. Lähteet:

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Matalan osallistumisen siirtymistä voidaan ehkäistä aktivoimistoimenpiteillä

Artikkelissa on tarkasteltu äänestämisen periytymistä vanhemmilta heidän 18–30-vuotiaille lapsilleen. Tulokset osoittavat, että mikäli molemmat vanhemmista äänestivät, 64 prosenttia 18–30-vuotiaista äänesti myös itse. Sen sijaan jos sekä isä että äiti jättivät äänestämättä, aikuisista lapsista äänesti alle viidennes (24 %). Klassisen ristipainehypoteesin oletuksen mukaisesti osallistuminen oli vähäisempää myös, jos ainoastaan toinen vanhemmista äänesti.

Vanhempien vaikutuksessa lastensa osallistumiseen on myös sukupuolittaisia eroja. Äitien vaikutus on isää merkittävämpi sekä poikien että tyttöjen käyttäytymiseen paitsi silloin, kun poika asui vanhemmistaan vain isänsä kanssa. Tanskasta saatujen tulosten mukaisesti vanhempien äänestämisen merkitys heikkeni sen jälkeen, kun nuori muuttaa pois lapsuuskodistaan ja alkaa saada enemmän vaikutteita muilta samanikäisiltä. Vanhempien esimerkin vaikutus myös vähenee iän myötä, mutta silti 30-vuotiaidenkin äänestysaktiivisuus poikkeaa yhä toisistaan sen mukaan, äänestävätkö heidän vanhempansa.

Saaduilla tuloksilla on useita merkityksiä pohdittaessa nuorten vaaliosallistumista. Ensinnäkin perheen sisäisellä poliittisella sosialisaatiolla on keskeinen merkitys, vaikka nuorten poliittiseen kiinnittymiseen vaikuttaa laajasti myös yleinen kasvuympäristö. Tämä voi olla osaltaan yhteydessä äänestämisessä havaittuun sukupolvi-ilmiöön, jossa jokainen ikäluokka äänestää edeltäjiään passiivisemmin. Aineistossamme 30 prosentilla nuorista joko jompikumpi tai kumpikaan vanhemmista ei äänestänyt. Äänestämättä jättämisen yleistyessä voi vastaavasti niiden nuorten osuus lisääntyä, jotka jättävät itse vanhempien esimerkin mukaisesti äänestämättä. Äänestämiseen liittyvä vahva tavanmuodostus huomioon ottaen on myös mahdollista, että vanhemmilta omaksuttu käyttäytymismalli toistuu tulevissakin vaaleissa.

Toiseksi tulokset liittyvät keskusteluun epätasaisen poliittisen osallistumisen ongelmista (Khor 2012). On esitetty, että poliittiseen osallistumiseen vaaditaan kolmentyyppisiä edellytyksiä: 1) resursseja kuten taitoa, aikaa ja rahaa, 2) motivaatiota sekä 3) kirkkojen, työpaikan epävirallisten verkostojen ja poliittisten instituutioiden kuten puolueiden kautta tapahtuvaa mobilisaatiota (Verba ym. 1995, 16–17). Resurssien puute on erityisen ongelmallista siinä mielessä, että se voi heijastua myös kahteen muuhun osallistumisen edellytykseen.

Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu vanhempien sosioekonomisten ja poliittisten resurssien lisäävän lasten äänestämistaipumusta (esim. Pacheco 2008; Pacheco & Plutzer 2008). Omien tulostemme pohjalta vanhempien koulutustaso ei vaikuttanut siihen, missä määrin vanhempien käyttäytymismalli siirtyi lapsille. Kuitenkaan vanhempien koulutuksen mukaiset erot lasten osallistumisessa eivät hävinneet silloinkaan, kun molemmat matalan koulutuksen saaneista vanhemmista äänestivät. Perheen sisäisellä poliittisella sosialisaatiolla on suuri merkitys, koska sen perusteella näyttäisi muodostuvan pysyviä vinoumia poliittiseen osallistumiseen (Khor 2012). Oma havaintomme poliittisen osallistumisen siirtymisestä vanhemmilta lapsille lasten koulutuksesta ja tulotasosta riippumatta korostaa tätä seikkaa.

Suomessa on keskusteltu viime vuosina runsaasti ylisukupolvisesta huono-osaisuudesta. Samoin kuin koulutus ja taloudellinen asema, myös vaaliosallistuminen näyttää siirtyvän vanhemmilta lapsille. Perheestä lähtöisin oleviin osallistumiseroihin on vaikea puuttua myöhemmässä iässä. Tasapuolisten osallistumisedellytysten vahvistamiseksi aktivoimistoimenpiteet olisikin hyvä aloittaa jo paljon ennen äänioikeuden saavuttamista erityisesti matalan vaaliosallistumisen alueilla.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 9.12.2013