Linnuntieltä oikeille teille

  1. Työmatkan pituutta voi mitata monella tavalla
  2. Valtaosa työmatkoista on verraten lyhyitä
  3. Kotiosoitteessa työskentelevistä yli 70 prosenttia on miehiä
  4. Keskimääräiset työmatkat ovat pidentyneet
  5. Kotikunnassaan työskentelevällä voi olla pidempi työmatka kuin naapurikuntaan pendelöivällä
  6. Työmatkan pituus vaihtelee asuinpaikan mukaan
  7. Työmatkat mutkittelevat Järvi-Suomessa
  8. Miehen työmatkakilometri on naisen 820 metriä
  9. Perheelliset ja hyvätuloiset matkaavat pisimpään
  10. Aineiston ongelmia ja jatkotutkimustarpeita
  11. Lähteet:

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Keskimääräiset työmatkat ovat pidentyneet

Vuonna 2010 kaikkien työmatkojen mediaanipituus oli 7,4 kilometriä mikä tarkoittaa, että kaikista työmatkoista puolet oli alle 7,4 kilometrin matkoja – ja puolet tätä pidempiä. Vuonna 2008 mediaani oli 7,1 kilometriä. Vuonna 2010 teitä pitkin kuljettavan työmatkan keskipituus oli puolestaan 15,9 kilometriä, kun se kaksi vuotta aiemmin oli 15,5 kilometriä. Henkilöliikennetutkimuksessa 2010–2011 on keskimääräiseksi työmatkaksi vuorokaudessa saatu lähestulkoon sama luku: 16,0 kilometriä (Liikennevirasto). Asukasbarometrin 2010 mukaan työmatkojen keskipituus oli hieman lyhyempi eli 13,7 kilometriä (Strandell 2011).

Työmatkat ovat näiden kaikkien tutkimusten mukaan pidentyneet 2000-luvun aikana. Työmatkojen pituuden kasvua selittää elinkeinorakenteen muutos ja alkutuotannon työpaikkojen vähentyminen. Työmarkkinoiden alueelliseen erilaistumiseen on vaikuttanut merkittävästi yleinen seutuistumiskehitys, joka tarkoittaa toiminnallisesti monipuolisten, suurten ja keskisuurten, kaupunkiseutujen kasvua ja niiden roolin korostumista yhdyskuntajärjestelmässä (Jolkkonen 2003). Lisäksi yhä useammalla on käytössään oma auto, ja sillä ollaan valmiita ajamaan töihin entistä pidempiä matkoja (Huhta & Pyykkönen 2013).

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 9.12.2013

Jaa