Julkaistu: 29.9.2014

Eläkkeelle siirryttäessä arjen perusrytmi säilyy

  1. Mistä päivärytmi muodostuu?
  2. Ajankäyttöaineistot rytmien kuvaajina
  3. Koulutetut jatkavat pisimpään työssä
  4. Työ rytmittää työssä käyvien aikaa
  5. Kotityö ja harrastukset rytmittävät eläkeläisten arkea
  6. Eläkeläiset tekevät paljon vapaaehtoistyötä
  7. Eläkkeellä jää aikaa lehtien lukemiseen ja vieraiden kutsumiseen
  8. Eläkkeellä koetaan kiirettä vain silloin tällöin
  9. Eläkeläiset vahvistavat yhteiskunnan turvaverkkoja
  10. Lähteet

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kotityö ja harrastukset rytmittävät eläkeläisten arkea

Eläkeläisten päivä alkaa noin tuntia myöhemmin kuin työssäkäyvillä, ja aamupalaa he nauttivat lehtiä lukien. Varsinkin miehet käyttävät siihen useamman tunnin. Muut ruokailuajat hajaantuvat niin, ettei selvää lounas- tai päivällisaikaa näy. Kotityöt vievät merkittävän osan naisten päivästä, mutta myös harrastuksia, liikuntaa ja sosiaalista kanssakäymistä esiintyy pitkin päivää samoin kuin miehilläkin. Tähän erot työssäkäyviin loppuvatkin, sillä niin sanottu passiivinen vapaa-aika, joka pitää sisällään television katselun, lukemisen, musiikin kuuntelun ja oleilun, ajoittuu varsin yhdenmukaisesti sekä työssäkäyvien että eläkkeellä olevien päivään. Noin kello 18 jälkeen siihen kuluu valtaosa ajasta molemmilla ryhmillä.

Rytmikuvioista ilmenee summittaisesti, miten paljon eri toimintoryhmiin käytetään aikaa. Seuraavaksi tarkastelen ajankäytön jakaantumista yksityiskohtaisemmin. Kuviossa 5 esitetään, miten paljon aikaa työssäkäyviltä ja eläkeläisiltä kuluu ansiotyöhön, kotitöihin, vapaaehtoistyöhön ja vapaa-aikaan arkipäivisin ja viikonloppuisin. Kummankin ryhmän viikonlopun ajankäyttö on varsin samanlaista.

Arkipäivinä eläkeläisten kotityöt ja vapaaehtoistyö kattavat lähestulkoon saman ajan, joka työssäkäyvillä kuluu ansiotyöhön. Eläkkeellä olevat käyttävät arkisin vajaan tunnin enemmän aikaa nukkumiseen, ruokailuun ja hygieniaan, mutta viikonloppuina työssäkäyvät ottavat univajetta kiinni. He nukkuvat runsaan tunnin pitempään ja ruokailevat parikymmentä minuuttia kauemmin kuin arkisin. Myös eläkeläiset käyttävät nukkumiseen ja ruokailuun hiukan enemmän aikaa viikonloppuisin, mutta ero on yhteensä vain parikymmentä minuuttia.

Kuvio 5. 55−64-vuotiaiden ansiotyöhön, vapaaehtoistyöhön, kotitöihin ja vapaa-aikaan käyttämä aika arkisin ja viikonloppuisin vuosina 2009–2010. Tuntia/päivä.

Lähde: Tilastokeskus. Ajankäyttötutkimus.

Eläkeläiset käyttävät työssäkäyviä enemmän aikaa kaikenlaiseen kotityöhön: ruoanvalmistukseen 25 minuuttia, kodin kunnossapitoon ja siivoukseen 15 minuuttia ja vaatehuoltoon 15 minuuttia. Eläkkeellä ei nautita työpaikkalounaita, vaan ateriat tehdään itse. Koska kotona oleskellaan enemmän, myös siivousta tarvitaan enemmän. Ehkä myös kodin jo pitkään kunnostusta odottaneet kohteet otetaan työn alle. Enemmän aikaa kuluu myös aikuisten auttamiseen, puutarhanhoitoon (10 min/vrk vs. 4 min/vrk) sekä remontteihin, korjauksiin ja rakentamiseen (16 min/vrk vs. 7 min/vrk). Sen sijaan ostoksiin ja asiointiin käytetyssä ajassa ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa: eläkkeellä olevat viettivät kaupoissa noin puoli tuntia päivää kohden ja työssä olevat 7 minuuttia vähemmän. Dufvan (2012) tutkimuksessa esitettyjen toiveiden mukaisesti eläkkeellä ollessa tehdään siis enemmän puutarhatöitä sekä remontteja, korjauksia ja rakentamista.

Pitävätkö eläkkeellä olevat enemmän kotitöistä kuin työssä käyvät, ovatko ne mieluisia vai pakkoa ja rutiinia? Tätä tiedusteltiin ajankäyttötutkimuksen haastatteluosiossa. Työssä käyvien ja eläkkeellä olevien mielipiteet kotitöistä ovat hyvin yhdenmukaisia. Yleisesti ottaen mieluisimpia kotitöitä ovat puutarhatyöt, joita 31 prosenttia työssäkäyvistä ja 36 prosenttia eläkkeellä olevista piti aina huvina tai harrastuksena. Puutarhatöitä tehneistä työssä olevista 43 prosenttia ja eläkkeellä olevista 50 prosenttia piti niitä aina huvina ja harrastuksena. Siivouksen, pyykinpesun ja ostosten teon mieluisuudessa ei ollut merkittäviä eroja näiden kahden ryhmän välillä. Ainoa tilastollisestikin merkitsevä ero koski ruoanvalmistusta: se oli mieluisampaa työssäkäyville kuin eläkkeellä oleville.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 29.9.2014